Vanhaan Aarikan rintaneulaan sointuva korvakoruaskartelu

7.4.24

"Pitsisukat" naapurin tytölle

Elämme vielä muuton keskellä "kahden asunnon loukossa", joka onneksi päättyy parin viikon päästä. Tulevan entisen asuntomme naapuriperhe sai hiljattain perheenlisäystä ja neuloin pienokaiselle villasukat Seiskaveikasta. No, lankaahan jäi huimasti yli, joten neuloin siitä vielä vauvan isosiskollekin sukat. Valmistuttuaan beiget sukat näyttivät silmissäni ankeilta nuoren naisen sukiksi ja lisäsin niihin helpon piristyksen: kolme virkattua kerrosta mansikkajäätelönvaaleanpunaista "pitsiä". Aikanaan, kun sukat ovat jääneet pieneksi, on helppo purkaa "pitsi" pois ja kierrättää sukat pikkuveljelle. Neuloin koon 33-34 sukat seuraavasti: aloitus 36 silmukkaa -> 3 oikein, 3 nurin joustinneuletta 10 krs -> 1 oikein, 1 nurin joustinneuletta 15 krs -> kantapää -> sukkaosa 40 krs ainaoikein neuletta -> kärkikavennus ja päättely. Vaaleanpunaisen " pitsin" virkkasin viimeiseksi: ensimmäinen krs 5 ketjusilmukkaa per lenkki, toinen krs 6 kjs per le

Minulla on muutama Aarikan vanha, 1960-luvun rintaneula, jotka ovat kirppislöytöjä jo markka-ajalta. Yksi näistä on vaaleanruskea, neliskanttinen neula, jota käytän farkkutakissani. Koru on metalliosaltaan hyvin tummunut, mutta en halua ryhtyä kiillotuspuuhiin, mielestäni 50 vuotta vanhassa korussa saakin näkyä ajan patina. Askartelin neulan kanssa käytettävät korvikset. Materiaaleina käytin Aarikan rannekorusta kierrätettyjä vaaleanruskeita helmiä sekä hupparin hupun nauhasta poistettuja tummia, metallisia "nauhanpää-tulppia". En tiedä niiden oikeaa nimitystä, mutta kyseessä siis ne tulpat, joita joskus on verkkareiden, takinhelmojen ja huppujen kiristysnauhan päissä. Otan "nauhanpää-tulpat" vaatteista aina pois, koska ne kolisevat pesukoneessa ja lopulta kuitenkin putoaisivat itsestään.