Nuhraisen Marilogokassin puunaus

7.4.24

"Pitsisukat" naapurin tytölle

Elämme vielä muuton keskellä "kahden asunnon loukossa", joka onneksi päättyy parin viikon päästä. Tulevan entisen asuntomme naapuriperhe sai hiljattain perheenlisäystä ja neuloin pienokaiselle villasukat Seiskaveikasta. No, lankaahan jäi huimasti yli, joten neuloin siitä vielä vauvan isosiskollekin sukat. Valmistuttuaan beiget sukat näyttivät silmissäni ankeilta nuoren naisen sukiksi ja lisäsin niihin helpon piristyksen: kolme virkattua kerrosta mansikkajäätelönvaaleanpunaista "pitsiä". Aikanaan, kun sukat ovat jääneet pieneksi, on helppo purkaa "pitsi" pois ja kierrättää sukat pikkuveljelle. Neuloin koon 33-34 sukat seuraavasti: aloitus 36 silmukkaa -> 3 oikein, 3 nurin joustinneuletta 10 krs -> 1 oikein, 1 nurin joustinneuletta 15 krs -> kantapää -> sukkaosa 40 krs ainaoikein neuletta -> kärkikavennus ja päättely. Vaaleanpunaisen " pitsin" virkkasin viimeiseksi: ensimmäinen krs 5 ketjusilmukkaa per lenkki, toinen krs 6 kjs per le

Muutama vuosi sitten löysin kierrätystapahtumasta Marimekon logokassin, jossa oli rikkoontunut vetoketju ja muutamia pieniä kulumareikiä kassin pohjassa. Kassissa oli tummansininen logoteksti vain toisella puolella, toinen puoli oli täysin valkoinen. Tai no, oli joskus ollut valkoinen.

Kotona fiksasin kassia ottamalla siitä kokonaan pois vetoketjun. Pesin kassin - ja eipä sen pinttyneet kantokahvat ja valkoisen osan likatahrat juurikaan hievahtaneet. Kantokahvojen kunto minua ei niin häirinnyt, mutta piilottaakseni valkoisen puolen nuhraisuutta kassia oli kannettava logopuoli ulospäin. Minua ärsytti aina tarkistaa, että kassin paraatipuoli oli näkyvillä.

Olin jokunen aika sitten tuunannut harmaata puseroa kierrätetyllä, hassulla seeprakuvalla. En kuitenkaan pitänyt printistä pitkähihaisessa puserossa ja raksin sen irti. Kiinnitin punkkariseepran katseenvangitsijaksi Marilogokassin valkoiselle puolelle pahimman nuhrukohdan päälle. Mitä ei voi piilottaa, sitä pitää korostaa - eikös se niin mennyt, vai mitä?