Kivikala vuoristopurosta Goslarista ja katulöytötuolit Berliinistä

7.4.24

"Pitsisukat" naapurin tytölle

Elämme vielä muuton keskellä "kahden asunnon loukossa", joka onneksi päättyy parin viikon päästä. Tulevan entisen asuntomme naapuriperhe sai hiljattain perheenlisäystä ja neuloin pienokaiselle villasukat Seiskaveikasta. No, lankaahan jäi huimasti yli, joten neuloin siitä vielä vauvan isosiskollekin sukat. Valmistuttuaan beiget sukat näyttivät silmissäni ankeilta nuoren naisen sukiksi ja lisäsin niihin helpon piristyksen: kolme virkattua kerrosta mansikkajäätelönvaaleanpunaista "pitsiä". Aikanaan, kun sukat ovat jääneet pieneksi, on helppo purkaa "pitsi" pois ja kierrättää sukat pikkuveljelle. Neuloin koon 33-34 sukat seuraavasti: aloitus 36 silmukkaa -> 3 oikein, 3 nurin joustinneuletta 10 krs -> 1 oikein, 1 nurin joustinneuletta 15 krs -> kantapää -> sukkaosa 40 krs ainaoikein neuletta -> kärkikavennus ja päättely. Vaaleanpunaisen " pitsin" virkkasin viimeiseksi: ensimmäinen krs 5 ketjusilmukkaa per lenkki, toinen krs 6 kjs per le

Kesäreissumme päätteeksi pysähdyimme pariksi päiväksi Saksan Harz -vuoristossa sijaitsevaan idylliseen Goslariin. Goslar on Unescon maailmanperintökohteita, kaunis vanha kaupunki ja leirintäalue Sennhütte vain kahden kilometrin päässä vanhasta kaupungista. Päivät Goslarissa vietimme leirintäalueella rentoutuen ja vuoristossa patikoiden - aivan leiriksen portilta nousee tie vuoristoon hyville kävelyreiteille.
Leirintäalue oli elokuun loppupuolella lähes tyhjä ja saimme valita vapaasti paikkamme. Luonnollisestikin menimme äärimmäiseen nurkkaan puron äärelle. Purolle veimme tuolit, jotka olimme matkan alkuvaiheessa löytäneet Berliinistä "Lahjoitetaan" -katulöytönä. Istuskellessamme purolla mieheni päätti "kalastaa": hän bongasi purosta aivan kalan muotoisen liuskekiven! Kivi oli niin kaunis ja hauska että se matkasi mukanamme Suomeen.