Kun kännykkä ei mahdu ulkoilutakin taskuun

13.6.25

Kierrättäjän "kansallispuistopuku"

Tein taannoin kierrätystapahtumasta ilmaislöytöjä, joista tuunaantui vähän vahingossa mekko! Löytöni oli kolme vaatekappaletta: tummansininen miesten paita, kesken jäänyt hihaton kirjava (enimmäkseen leopardikuviota) mekko ja vaaleansininen liehuketunika. Kaikkia olin ajatellut käyttäväni sellaisenaan, toki kirjava mekko pitäisi viimeistellä loppuun. Kotona sitten sovittelin vaatteita. No, eeh, ensiksi miesten paita - hups, sehän olikin pyjaman paita ja ylläni myös näytti siltä, ei siis jatkoon sellaisenaan. Kirjava, kesken jätetty leopardikuvioinen mekko: hihansuut aivan liian suuret, samoin kaula-aukko. Käyttökelvoton, vaikka olisi huolitellut loppuun. Liehuketunika - no höh, eihän se mennyt päälleni lainkaan, vaikka vaatteessa kangasta piisasi. Pettyneenä katselin vaatteita niiden lojuessa lattialla ja pohdin jo niiden viemistä Uffin keräyslaatikkoon. En kuitenkaan saanut silmiäni irti kesken jääneen mekon ihastuttavasta kankaasta, ja siitä se ajatus lähti: teen mekkoon p...

Tammikuussa ostin punaisen ulkoilutakin. Olin jo pitemmän aikaa haeskellut punaista takkia, ja kun sellaista ei tullut kirpputorilla vastaan, niin päädyin ostamaan takin alennusmyynnistä. Olen muuten tyytyväinen, mutta kännykkäni ei mahdu takin taskuun, ja tämä asia ärsyttää ulkoillessa; en halua jättää puhelinta kotiin. Normaalikokoinen olkalaukku pelkän kännykän takia on liian suuri ja Marimekon pienet kukkaromalliset laukut (joita minulla on kolmekin kappaletta) riitelevät tyyliltään toppatakin kanssa.

Mutta, mutta... vastaani tuli kevään uudet Seitsemän Veljeksen lankavärit ja sieltä aivan ihana vaaleankeltainen (jollaista väriä olin jo talvemmalla etsinyt). Ostin kerän, kudoin siitä kynsikkäät ja huomasin, että täsmälleen samaa keltaisen sävyä oli Marimekon Unikko-kukkarolaukussani. Nyt pidän pienillä ulkoilulenkeilläni kännykkää Marilaukussa, eikä se enää riitele toppatakin kanssa koska keltaiset kynsikkäät mielestäni tasapainottavat ja yhdistävät laukun asuun. Pisteenä iin päällä vielä yksinkertaiset hopeiset korvarenkaat, joihin olen pujottanut punaiset puuhelmet. Turhamaista kenties, mutta väliäkö sillä jos se tekee itselleni lenkkeilystä hitusen hauskempaa.