Siirry pääsisältöön

Videot

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

SWAP! Vaatteidenvaihtotapahtumasta tekemäni löydöt

Huomasin sattumalta, että Tampereen Tullikamarilla oli tänään, sunnuntaina 18.9.22, SWAP! vaatteidenvaihtotapahtuma. Pakkasin kassiin yhdeksän itselleni sopimatonta vaatekappaletta ja lähdimme puolen päivän aikaan mieheni kanssa käymään tapahtumassa. 

Paikan päällä Tullikamarilla oli pieni jono ulos asti, mutta se veti nopeasti. Ilman lahjoitettavia vaatteita tapahtumaan olisi päässyt jonon ohi ja saanut kolme kappaletta SWAP! "ostoseteleitä". Homma toimi siten, että tapahtumaan tuodusta vaatteesta sai ovella vastaanottopisteestä "ostosetelin", jolla sai sitten lunastaa itselleen uuden vaatteen tapahtumasta. Lahjoitettavaksi tuotujen vaatteiden määrää ei ollut rajoitettu, mutta "ostoseteleitä" sai maksimissaan kymmenen kappaletta. 

Tapahtumassa oli mahdollisuus sovittaa vaatteita, mutta olin jo kotona mitannut vyötärönympärykseni ja ottanut mittanauhan mukaan käsilaukkuuni. Löytäessäni sopivan näköisiä housuja mittasin niiden ympäryksen selvittääkseni sopivatko ne minulle ja vältyin sovituspaikan pitkältä jonolta. Puserokokoni tiesin, ja takkien sovittamiseen ei sovituskoppia tarvinnut muutoinkaan.

"Ostin" SWAP!-seteleillä tapahtumasta samettihameen, farkut, vuorittoman takin, t-paidan ja pitkähihaisen puseron. Kotona sovitin hametta ja farkkuja ylleni ja ne olivat juuri sopivan kokoisia, eli mittanauhatemppuni toimi! Myös puserot olivat passeleita ja takkia olin sovittanut jo paikan päällä. Mieheni puolestaan löysi itselleen farkut, shortsit, verkkarit ja paidan.









Kommentit

Suositut tekstit