Siirry pääsisältöön

Videot

Kierrättäjän "kansallispuistopuku"

Tein taannoin kierrätystapahtumasta ilmaislöytöjä, joista tuunaantui vähän vahingossa mekko! Löytöni oli kolme vaatekappaletta: tummansininen miesten paita, kesken jäänyt hihaton kirjava (enimmäkseen leopardikuviota) mekko ja vaaleansininen liehuketunika. Kaikkia olin ajatellut käyttäväni sellaisenaan, toki kirjava mekko pitäisi viimeistellä loppuun. Kotona sitten sovittelin vaatteita. No, eeh, ensiksi miesten paita - hups, sehän olikin pyjaman paita ja ylläni myös näytti siltä, ei siis jatkoon sellaisenaan.  Kirjava, kesken jätetty leopardikuvioinen mekko: hihansuut aivan liian suuret, samoin kaula-aukko. Käyttökelvoton, vaikka olisi huolitellut loppuun. Liehuketunika - no höh, eihän se mennyt päälleni lainkaan, vaikka vaatteessa kangasta piisasi.  Pettyneenä katselin vaatteita niiden lojuessa lattialla ja pohdin jo niiden viemistä Uffin keräyslaatikkoon. En kuitenkaan saanut silmiäni irti kesken jääneen mekon ihastuttavasta kankaasta, ja siitä se ajatus lähti: teen mekkoon p...

Virkattu poncho

Virkkaan hyvin harvoin, sillä se puuha ei sovi ranteelleni, pystyn virkkaamaan vain lyhyitä hetkiä kerrallaan. Niinpä tämän punavalkoisen ponchon teko kestikin reippaasti yli kuukauden. Näin netissä kerran vanhan kuvan 1FC Union Berliniä kannattavasta naisesta. Kuva oli arviolta 1970-luvulta. Naisella oli yllään itse virkattu punavalkoraidallinen poncho ja ihastuin siihen välittömästi. Haaveilin pitkään, että tekisin itselleni samanlaisen. 

Päätin vihdoin toteuttaa "unelmieni ponchon". Käytin Kaupunkilanka Tehdas akryylilankaa, sitä kului alle 400 grammaa. Ponchon materiaalikustannukset olivat noin 10 euroa. En tehnyt tarkoituksella hapsuja helmaan koska aikomukseni on tulevaisuudessa käyttää ponchoa pelissä Berliinissä Stadion An der Alten Förstereilla. Kokemuksesta tiedän, että siellä hapsut olisivat rasite: ne lilluisivat takuuvarmasti naapurikatsojan olutmukissa!



Kommentit

Suositut tekstit