Titaanilevy ranteen sisältä kaulakoruksi

13.6.25

Kierrättäjän "kansallispuistopuku"

Tein taannoin kierrätystapahtumasta ilmaislöytöjä, joista tuunaantui vähän vahingossa mekko! Löytöni oli kolme vaatekappaletta: tummansininen miesten paita, kesken jäänyt hihaton kirjava (enimmäkseen leopardikuviota) mekko ja vaaleansininen liehuketunika. Kaikkia olin ajatellut käyttäväni sellaisenaan, toki kirjava mekko pitäisi viimeistellä loppuun. Kotona sitten sovittelin vaatteita. No, eeh, ensiksi miesten paita - hups, sehän olikin pyjaman paita ja ylläni myös näytti siltä, ei siis jatkoon sellaisenaan. Kirjava, kesken jätetty leopardikuvioinen mekko: hihansuut aivan liian suuret, samoin kaula-aukko. Käyttökelvoton, vaikka olisi huolitellut loppuun. Liehuketunika - no höh, eihän se mennyt päälleni lainkaan, vaikka vaatteessa kangasta piisasi. Pettyneenä katselin vaatteita niiden lojuessa lattialla ja pohdin jo niiden viemistä Uffin keräyslaatikkoon. En kuitenkaan saanut silmiäni irti kesken jääneen mekon ihastuttavasta kankaasta, ja siitä se ajatus lähti: teen mekkoon p...

Esittelen riipuksen jollaista en toivo kenelläkään muulla olevan: ranteestani poistettu titaanilevy. Levy laitettiin ranteeseeni murtumani ensimmäisessä leikkauksessa lokakuussa 2017. Koska ranne ei parantunut, se jouduttiin leikkaamaan uudelleen helmikuussa 2018. Tiesin, että leikkauksessa poistetaan lokakuussa laitettu värttinäluun titaanilevy ja puolestaan levytetään luutumaton kyynärluu. Ennen leikkausta aloitin lääkäreiltä ja hoitajilta kinuamisen: "Voinko saada levyn, joka ranteestani tullaan poistamaan?" Vastaus oli ehdoton EI - leikkaussalista ei anneta potilaille mitään! Lääkärini tiesivät tapaturmani ja miksi titaanilevyn haluaisin - ja yllätys oli suuri kun leikkausta seuraavana aamuna hoitaja toi minulle osastolle ranteestani poistetun levyn!

Riipus valmiina. Naula on irroitettava,

tein sen ketjusta ja hopeisesta naulariipuksesta.