Punaiset kalastajanlapaset

5.3.26

Kierrätysrannekoruja Aarikan helmistä

Blogiani seuraavat tietänevät ihastukseni Aarikan koruihin; olen käyttänyt niitä jo 1980-luvun puolivälistä saakka. Ensimmäinen hankkimani Aarikka oli kaulakoru: mustat helmet, joiden välissä oli metallisia rikkoja. Tuota kaulakorua minulla ei enää ole, mutta sen jälkeen on tullut ja mennyt monta monituista Aarikan korua. Jos löydän kirpputorilta edullisesti Aarikan kaula- tai rannekoruja, ostan ne lähes aina. Valitettavasti edullisten korujen hinta selittyy usein niiden huonokuntoisuudella, vähintäänkin kuminauhat ovat lörpähtäneet piloille. Ostankin korut askarteluun ja nyt huomasin, kuinka valtava määrä näitä "projektikoruja" minulle oli kertynyt. Kävin ostamassa 10 metrin rullan rannekorujen tekoon tarkoitettua millin vahvuista joustavaa silikonisiimaa. Ja sitten askartelemaan! Vietin monta iltapuhdetta sommitellessani helmistä uusiorannekoruja. Tällä hetkellä olen tykästynyt käyttämään kummassakin ranteessa keskenään samanlaisia rannekoruja, joten pujottelin kaikkia luom...

Pitkän tauon jälkeen halusin kutoa ja ostin yhden punaisen kerän Seitsemää Veljestä (yllätyksekseni huomasin, että Novita oli pienentänyt kerän satagrammaiseksi). Kerästä sain aikaan peruslapaset syksyä varten. Tein niistä "kalastajamalliset", eli sormenpäät saa otettua esille ja voin siten käyttää kännykkää ulkona sen verran minkä tarvitsee.

Kudoin resorin silmukkamäärällä 36 (9 silmukkaa per puikko). Peukalokiilan jälkeen kudoin kämmenosan silmukkamäärällä 40 (10 silmukkaa per puikko). Tein kämmenselän puolelle 22 silmukkaa nurin yhdelle riville. Tällä tavoin merkitsin kohdan, josta halusin aloittaa "kalastajanlapasen" hupun. Silmukat hupulle oli myöskin helppo poimia tuota nurjaa riviä pitkin. Lapasen huppuosassa kudoin silmukkamäärällä 42 (kahdella puikolla 11 silmukkaa ja kahdella 10 silmukkaa). Huppuosasta tuli melko napakka, eli olisin kyllä voinut käyttää hieman suurempaa silmukkamäärää, ehkäpä 44 (11 silmukkaa per puikko) olisi ollut passeli.