T-paidan "vaateripustinnauha" hyötykäyttöön

24.12.25

Riipuskalenterin luukku 24

Hopeinen, 75 vuotta vanhasta "Aku Ankka" lusikasta tehty riipus. Riipuskalenterin viimeinen, jouluaaton koru, on tullut minulle panttihuutokaupasta vuosikymmeniä sitten lusikkana. Se oli mukana eräässä huutamassani, jonkun panttaajan lunastamatta jääneessä pantissa, joka sisälsi lusikan lisäksi sekalaisia hopeakoruja. Lusikka oli kaiverrettu kummilusikka, jota kukaan ei ostanut minulta pois kirpputorilla vaikka olisin myynyt sen edullisesti. Vuosikausia laatikossa lojuttuaan mieheni päätti tehdä lusikasta korun: hän sahasi varren poikki ja taivutti sen lenkiksi, johon saa pujotettua paksunkin ketjun. Lenkin sisäpuolelle jäivät talteen lusikan hopeapitoisuusleima ja vuosileima V6, joka kertoo valmistusvuoden olleen 1950. Aku Ankka -lusikkariipuksen myötä toivotan kaikille oikein mukavaa ja rauhallista joulua!

Kaikilla meistä lienee puseroita, joiden kaula-aukossa on satiininen nauha pitämään vaatetta hengarissa. En tiedä noitten nauhojen virallista nimitystä. Itse leikkaan ne aina pois ja laitan talteen, vaikka harvemmin kuitenkaan teen niistä mitään. Viime kesänä ostamassani t-paidassa oli hieman tavanomaista ripustusnyöriä leveämpi, kauniin viininpunainen satiininauha. Leikkasin nauhan kahdeksi pätkäksi ja pujotin niihin koristehelmiä. Poltin nauhojen päihin sytkärillä pienet sulaneet möykyt, joiden ansiosta helmet eivät enää mahdu luiskahtamaan pois. Satiininauhat pujotin vielä tumman hopeisiin keinonahkapyörylöihin, jotka askartelin farkkujen vyötärönauhasta pois ratkomastani merkistä.