Virkattu heinäpussi keppihevoselle

11.4.26

Tuulitakin suurentaminen: kiila takapuoleen

Ostin kirpputorilta kahdella eurolla räikeänoranssin Adidaksen tuulitakin. Se oli malliltaan pitkä ja kapea, mutta ajattelin, että käyttäisin sitä kääntämällä aina helmaa sisäänpäin. No eihän se idea liikkuessa toiminut! En halunnut suurentaa takkia sivukiiloilla, koska takin taskujen vuoksi taitoni ei siihen olisi riittänyt. Leikkasin julmasti takkiin selkään halkion ja ompelin siihen kolmionmuotoisen kiilan. Koska takki oli jo muutenkin huomiovärinen, päätin lisätä näkyvyyttä vielä entisestään: käytin kiilakankaana heijastinkangasta. Kiilan kärki jäi ommellessa rumasti hieman rypylle, joten piilotin kauneusvirheen hopeanvärisellä napilla. Tuunasin takkia vielä lisää hopeanvärisillä yksityiskohdilla: lisäsin napit taskunsuihin koristeiksi, nyörinpäähylsyt helmaan ja huppuun sekä kiristimet helmanyöriin.

Joulun alla saksalainen ystävämme kävi meillä kylässä ja toi tuliaisena düsseldorfilaista sinappia, joka oli pakattu kauniiseen puulaatikkoon ja pehmustettu heinillä. Sinapin nimi oli Löwensenf, ja mukana tuli vielä söpö sinapinsiemenillä täytetty pehmoleijona, jonka tehtävänä oli kuulemma vartioida puulaatikon sisältöä. Pidimme ystävämme kanssa jopa "kissanristiäiset" leijonalle, joka sai nimekseen Erich the Lion. Nyt herkullinen sinappi on loppunut, ja jäljellä on tyhjä laatikko heinineen. Sinapin tuoneella ystävälläni on hevonen, siitä sain idean: annan heinät keppihevosharrastajatytölle, hän voi ruokkia keppariaan! En tietenkään kehtaa viedä tytölle kasaa heiniä, vaan virkkasin puuvillalangasta heinäpussin, josta keppari voi sitten rouskutella heinää. Tyhjentynyt puulaatikko toimittaa nyt korulaatikon virkaa, ja Erich the Lion vahtii laatikon sisällä olevia Aarikan koruja.