Emoiji -korviksia

12.11.25

Kierrätysmateriaalipipo

Tein Jonnan koukkuja -blogin ohjeella isoäidinneliöpipon (tosin ohjeesta poiketen virkkasin vain 6 kpl isoäidinneliötä, tein niistä hieman suurempia). Käytin pipoon pelkästään kierrätettyä materiaalia: langat on purettu epäonnistuneista neuloksistani ja pipon vuori on muokattu kulahtaneesta trikoopiposta, joka aikoinaan löytynyt "saa ottaa" -laatikosta. Entuudestaan tiesin, että en osaa tehdä tupsua, joten tein pipoon hieman erilaisen "tupsun": askartelin Aarikan kierrätetyistä helmistä pampulaketjun, jonka päähän kiinnitin kruunun muotoisen heijastimen. Sen olen joskus löytänyt kadulta ja heijastimessa on rumahko keltainen värjäymä, mutta tässä kierrätysmateriaalipipossani se ei haittaa!

Viime syksynä sain Saksassa ruokaostoksia maksaessani kaupan kassalta vaihtorahojen lisäksi pienenpieniä pahvilaatikoita. Laatikoiden sisältä paljastui muovisia emoiji -hahmoja, jotka pysyivät pystyssä imukupin avulla. Kyseinen kauppaketju oli aloittanut keräilykampanjan, jossa se jakoi ostossumman mukaan asiakkailleen näitä emoiji -hahmoja. Minulle ehti kertyä viisi emoijia, joista kaksi oli samanlaista keskenään. En lämmennyt näille "keräilyesineille" ja ne päätyivät askartelutarvikelaatikkooni.

En ole vähään aikaan tehnyt korvakoruja, ja mieleni teki askarrella korvispari. Pyörittelin emoiji -hahmoja ja pohdin, josko niistä saisi aikaiseksi korvakoruja. Leikkasin emoijien imukupit pois. Vedin neulan ja karhunlangan avulla emoijien läpi ohuet satiininauhat (sellaisia puseroista irti leikattuja ripustusnauhoja). Kiinnitin nauhoihin renkaat korviskoukkuja varten. Nauhojen päihin pujottelin helmiä ja poltin pään, jotta helmet eivät pääse karkuun. Yksisarvista esittävä emoiji jäi ylimääräiseksi, sen aion lahjoittaa ystäväni tyttärelle.