Ruutuvihkopaitapusero ja kertotaulu t-paita

19.2.26

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

Olen ostanut Henkkamaukan alennusmyynnistä vuosia sitten viidellä eurolla ruudullisen paitapuseron, jota käytän kesäisin suojatakseni käsivarsia palamasta auringossa. Paita on toimittanut asiansa, mutta se on tylsän näköinen; siitä tulee mieleen aikoinaan koulussa käytetyt ruutuvihkot.

"Kertotaulu" t-paita on löytö kahdella eurolla UFF:n tasarahapäiviltä. T-paidasta sain idean kirjoittaa kuulakärkikynällä muutaman laskutoimituksen "ruutuvihkopaitapuseroon". En piirrellyt paitaa täyteen matemaattisia yhtälöitä, muutama sai riittää tehokeinoksi. Nyt paitapusero sopii hyvin käytettäväksi kesällä kertotaulu t-paidan kanssa.