Kuluneen olkalaukun korjaus

19.2.26

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

Toissatalvena sain ystävältäni Desigualin olkalaukun (juttu täällä), jonka keinonahkainen hihna oli halkeillut. Uusin sen silloin ja käytin laukkua paljon. Nyt laukun muutkin keinonahkaosat olivat halkeilleet rumasti ja laukku näytti resuiselta. Koska sen vuori ja vetoketjut olivat vielä ehjiä, päätin kokeilla laukun korjaamista. Ratkoin sivusaumat auki ja keinonahkaosia sisältäneet kappaleet pois.

Tein uudet osat kaksinkertaisesta punaisesta pellavakankaasta, jota minulla sattui olemaan sopivan kokoinen pala. Laukun hihnan vaihdoin vielä beigeruskeaan hihnaan, joka oli jäänyt minulle jostakin tuunauksesta ylimääräiseksi. Kaikkinensa korjaustyö oli helppo, mutta pellavakangas ehkä kuitenkin liian ohutta laukkuun - no, kestää minkä kestää, jatkoajallahan tämä kassi jokatapauksessa jo on.