Oudon t-paidan tuunaus lepakkopaidaksi

19.2.26

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

Minulla oli jostakin kierrätystapahtumasta värinsä vuoksi otettu keltainen t-paita. Käyttämättömäksihän se minulla oli sitten jäänyt, sillä pusero oli hyvin oudon mallinen ja tuntui päällä vielä oudommalta. Levitin puseron lattialle suunnitellakseni, mitä siitä tekisin. Käytän kesäisin mielelläni trikookankaisia, ponchomaisia kaapuja ja sain idean kokeilla, josko keltaisesta outoudesta tulisi minulle uusi "kesäkaapu". Sivujen harmaan täytekankaan sain pieneksi jääneestä t-paidasta, josta tämän operaation jälkeen jäi vielä materiaalia toiseenkin, tulossa olevaan tuunaukseen. Keltaisesta puserosta ei tullutkaan ponchoa, vaan ennemminkin 80-lukuhenkinen väljä "lepakkopaita".