Hattuihin sointuvat säärystimet

13.6.25

Kierrättäjän "kansallispuistopuku"

Tein taannoin kierrätystapahtumasta ilmaislöytöjä, joista tuunaantui vähän vahingossa mekko! Löytöni oli kolme vaatekappaletta: tummansininen miesten paita, kesken jäänyt hihaton kirjava (enimmäkseen leopardikuviota) mekko ja vaaleansininen liehuketunika. Kaikkia olin ajatellut käyttäväni sellaisenaan, toki kirjava mekko pitäisi viimeistellä loppuun. Kotona sitten sovittelin vaatteita. No, eeh, ensiksi miesten paita - hups, sehän olikin pyjaman paita ja ylläni myös näytti siltä, ei siis jatkoon sellaisenaan. Kirjava, kesken jätetty leopardikuvioinen mekko: hihansuut aivan liian suuret, samoin kaula-aukko. Käyttökelvoton, vaikka olisi huolitellut loppuun. Liehuketunika - no höh, eihän se mennyt päälleni lainkaan, vaikka vaatteessa kangasta piisasi. Pettyneenä katselin vaatteita niiden lojuessa lattialla ja pohdin jo niiden viemistä Uffin keräyslaatikkoon. En kuitenkaan saanut silmiäni irti kesken jääneen mekon ihastuttavasta kankaasta, ja siitä se ajatus lähti: teen mekkoon p...

Neuloin säärystimet, joissa pääväreinä ovat ruskea ja sininen, värit, jotka eivät lukeudu suosikkeihini. Syy minulle outoihin värivalintoihin olivat kaksi hattua, jotka halusin saada sointumaan säärystimiin.

Sinisen pipon olen saanut lahjaksi, siinä oli painettu heijastinkuvio, joka harmillisesti lähti irti ensimmäisessä pesussa vaikka pesin ohjeen mukaan. Pipo on malliltaan päähäni hyvin istuva ja siksi pidän siitä. Valkoinen, Salomon-merkkinen karvavuorillinen hattu puolestaan on kirppislöytö, hintaa sillä oli kolme euroa. Hatun painatuskuviosta löytyy oliivinvihreää väriä, ja siksi laitoin hieman vihreää myös säärystimiin.

Säärystimet ovat tuttua ja turvallista Seiskaveikkaa. Viitteellisen ohjeen näet postauksen viimeisestä kuvasta, johon merkitsin käyttämiäni silmukkamääriä. Mainittakoon, että neulontakäsialani on väljä.