Neulepaidan suurentaminen kiiloilla

24.12.25

Riipuskalenterin luukku 24

Hopeinen, 75 vuotta vanhasta "Aku Ankka" lusikasta tehty riipus. Riipuskalenterin viimeinen, jouluaaton koru, on tullut minulle panttihuutokaupasta vuosikymmeniä sitten lusikkana. Se oli mukana eräässä huutamassani, jonkun panttaajan lunastamatta jääneessä pantissa, joka sisälsi lusikan lisäksi sekalaisia hopeakoruja. Lusikka oli kaiverrettu kummilusikka, jota kukaan ei ostanut minulta pois kirpputorilla vaikka olisin myynyt sen edullisesti. Vuosikausia laatikossa lojuttuaan mieheni päätti tehdä lusikasta korun: hän sahasi varren poikki ja taivutti sen lenkiksi, johon saa pujotettua paksunkin ketjun. Lenkin sisäpuolelle jäivät talteen lusikan hopeapitoisuusleima ja vuosileima V6, joka kertoo valmistusvuoden olleen 1950. Aku Ankka -lusikkariipuksen myötä toivotan kaikille oikein mukavaa ja rauhallista joulua!

Ystäväni pyysi minua suurentamaan kirpparilta ostamaansa neuletta saatesanoin: "Ei haittaa, jos menee pieleen." En ole koskaan isontanut neuletta, ja koska minua olisi haitannut homman pieleen meneminen, niin suunnittelin operaatiota jokusen viikon.

Selviö oli, että tekisin leventämisen kiiloilla sivusaumoihin, mutta puseron erikoinen malli asetti haastetta, sillä paidan etukappale oli kapeampi kuin takakappale. En ole koskaan nähnyt kyseisen kaltaista puseromallia ja olisikin mielenkiintoista tietää miksi se oli sellainen.

Ratkoin auki neuleen sivusaumat ja neuloin kiilat kaksinkertaisella langalla (musta ja harmaa). Aloitin kolmella silmukalla ja sisäsin jokaisella kerroksella silmukan vain toiseen reunaan, jotta sain kappaleesta haluamani mallisen. Tein kiiloista toistensa peilikuvat. Kiilan helmaan neuloin joustinneuletta. Ompelin kiilat kiinni kiinni neuleeseen siten, että levennyksiä sisältävä reuna tuli kiinni puseron etukappaleeseen. Neule väljistyi tällä keinolla A-linjaiseksi.