Postaukseni aihe menee ohi käsityön, mutta kuten blogini lukijat tietänevät, muutimme tämän vuoden keväällä. Syy muuttoon oli se, että alue ja asunto, jossa ennen asuimme, ei tuntunut enää "meidän näköiseltä". Ja mistä sitten muutimme minne ja miksi? Muutimme Tampereella Vuoreksesta Peltolammille. Tamperetta tuntevat kokenevat tässä vaiheessa kylmänväristyksiä: Vuores, upea uusi haluttu ja suosittu asuinalue vastaan pahamaineinen Peltolammi - miksi ihmeessä?
Järkisyitä oli paljon: vuonna 2015 muutimme Vuorekseen, jonne luvattiin tulevan ummet ja lammet palveluita poikineen. Asuimme kahdeksan vuotta, ja tuliko palveluita? Jos Sale-robotti on palvelua, niin sitten tuli. Vuoreskeskukseen piti tulla kirjasto ja terveyskeskus - tuli erityislasten koulu, joka tietenkin on tärkeä, mutta oppilaat kuljetetaan sinne kyydityksellä, jolloin koulun ei välttämättä tarvitsisi sijaita alueen paraatipaikalla. Kirjastosta ja terveyskeskuksesta ei ole enää tietokaan. Moderni jätteenkäsittely hienoine putkikeräyssysteemeineen? Joka ikinen viikko roskasäiliöt tukkeentuivat väärästä lajttelusta - jopa säiliöön nakattu liian suuri kenkä teki tukoksen. Lähellä oleva luonto? En pidä hulevesialtaita "luontona". Mitä näimme ikkunastamme? Toki kauniin Koukkujärven ja sen ympäri kulkevan luontopolun pitkospuineen, mutta siinä vaiheessa, kun polulle kulkevat koiranulkoiluttajat antoivat lemmikkiensä ruikkia polun päässä parkkipaikalla olevan automme takarenkaaseen aiheuttaen jarrusatuan jumittamisen ja kalliin remontin, ei naurattanut. Asiasta huomauttaminen teki meistä ikäviä koiranvihaajia. Tunsimme asuvamme kennelissä: Vuoreksessa ensisijaisesti tulevat alueen tuhannet koirat.
Miksi sitten muutimme parjatulle Peltolammille? Koska kyseinen alue on meille tuttu: olemme asuneet siellä kahdessa eri osoitteessa 1990-luvulla. Silloinkaan emme ymmärtäneet, mikä alueesta muka tekisi "pahamaineisen"? Joka ikisellä asuinalueella on tietty määrä epäsosiaalista aineistoa, joka aiheuttaa ongelmia - niinhän se nykyään on myös Vuoreksessakin; päivittäistä ovat polkupyörävarkaudet ja kesäisin terasseilta katoavat grillit kaasupulloineen. Vuoreksessa asuessamme rivitalomme takapihalta katosi painava valurautainen aurinkokello. Haloo, kuka varastaa aurinkokellon?
Aiemmin Peltolammilla asuessamme olimme aina pitäneet alueen hengestä; vanhoja kerrostaloja, joiden väliin on jätetty puita ja viheralueita. "Luonto" ei tule lähemmäs ihmistä siten, että parturoidaan kaikki ja sen jälkeen taiteillaan muraaleita talojen kylkiin, niin upeita kuin muraalit ovatkin. Myös meille tärkeät peruspalvelut kuten kirjasto, apteekki ja kaupat ovat Peltolammilla alle puolen kilometrin päässä - ja Tampereen keskusta meille sopivalla kävelymatkalla, reilut viisi kilometriä.
Miksi kirjoitin tämän? Varoittaakseni ihmisiä menemästä "Vuores-ansaan". Älä ainakaan osta sieltä asuntoa ensin tutustumatta alueeseen; liity vaikka alueen FB-ryhmään nähdäksesi mikä on "homman nimi". Sen jälkeen matkusta bussilla Vuorekseen - itselläni harmitus alueen kaukaisesta sijainnista nousi puolivälissä matkaa - Peltolammin kohdalla - ja toivoin että voisin jo jäädä pois kyydistä. Ja jos omistat auton ja muutat Vuorekseen, varmistu, että saat autollesi parkkipaikan. Se kun ei ole itsestäänselvyys Vuoreksessa, kuten ei myöskään päiväkotipaikka lapselle.
Kommentit
Lähetä kommentti