Hupparin väljistys - tyhmä paljon töitä teki!

19.2.26

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

Elvis-printillä somistamassani mustassa hupparissa oli tukalan tiukat hihat, vaikka vaate muuten oli mukavan väljä. Hihojen leikkaus oli outo, todella syvään istutettu, ja tutkin paitaa useampana iltana, että mitenkä sitä väljistäisi.

Päädyin ratkomaan hihat kokonaan irti hupparista, ratkoin myös hihan sauman auki lähes hihansuun resoriin saakka. Nypelsin ratkomista samalla kun katselin Ilveksen peliä: ensimmäiseen hihaan kului 1. erä ja toiseen 2. erä. Pientä mustaa ompelulanganpätkää oli joka puolella ja niiden siivoamisessa vierähtikin sitten pelin 3. erä!

Paidan ompelun kimppuun ryhdyin seuraavana päivänä. Leikkasin luonnonvalkoisesta collegekankaasta kiilat, jotka ompelin hihoihin. Sen jälkeen kiinnitin hihat takaisin puseroon - ja tajusin, että olin aivan turhaan nysvännyt hihat irti! Olisin voinut vain ratkoa kainalosta ja istuttaa kiilapalat! Niinpä niin, kokeneempi ompelija olisi sen heti tajunnut, mutta meikäläinen tyhmä se paljon töitä teki!

Kun harmitus omasta tyhmästä päästä hälveni, muistin, että minullahan on kaappien perukoilla lojumassa täsmälleen samanlainen huppari valkoisena. Ja tästä samasta hihojen kireydestä johtuen se siellä kaapissa luuraa. Joten, kunhan löydän kivan kangaspalan, niin valkoinen huppari saa saman kiilauskäsittelyn, ja ilman turhaa hihojen irroittamista.