Siirry pääsisältöön

Videot

Lehtitilauslahjakorut arvoon!

Monella lienee koruja, jotka ovat tulleet lehtitilauksen lahjoina. Usein nämä korut ovat nimekkäiden korusuunnittelijoiden koruista tehtyjä uustuotantoversioita, jotka tietenkään eivät ole arvoltaan samaa luokkaa kuin alkuperäiset, mutta-mutta... Mitäpä sanoa siitä, että yhdenkin tällaisen, hopeisen lehtitilauskylkiäiskorun olen ostanut kirppikseltä hintaan 1,70€! Surullista, vai mitä? Olen ollut Ristomatti Ratian suunnitteleman korusarjan "Usko toivo rakkaus" keräilijä ajasta jolloin sarja viime vuosituhannen puolella ilmestyi. Jokunen vuosi sitten sarjan sydänriipusta oli useiden lehtien tilauslahjana, joka sitten näkyi myös kirppiksillä. Hinnoittelu näillä koruilla oli joko ylihintaista tai, ikävä kyllä, aivan luokattoman alihintaista. Joten päädyin pelastamaan näitä riipuksia kirppiksiltä. Riipusjoulukalenteria tehdessäni havahduin, että minulle oli kertynyt viisi kappaletta näitä sydämiä. Kauniit korut piti saada käyttöön. Pujottelin sydämet mustaan paksuun nyöriin ja sy...

Tsekkiläinen Myyrä (Krtek) matkamuistona

Olen ihastunut tsekkiläiseen Myyrä -animaatiohahmoon ja eräänä vuonna ostin Prahasta puisen Myyrä-avaimenperän viidelläkymmenellä korunalla (noin kaksi euroa). Tarkoitus ei ollutkaan käyttää sitä avaimenperänä vaan tehdä siitä riipus. Matkan jälkeen riipuksen teko kuitenkin unohtui vuosiksi, kunnes viime viikolla Myyrä putkahti esiin kolostaan. Ripustin sen luonnonväriseen nahkanauhaan ja pujotin lisukkeeksi mustia ja punaisia helmiä (kierrätettyjä Aarikan puuhelmiä). Syy siihen, miksi Myyrä-avaimenperä muistui mieleeni, oli Myyrä-palapelikirja, jota olen viime kuukausina käyttänyt vasemman käteni sormitreenissä. Ranteestani vahingoittui viime syksyn onnettomuudessa murtumien lisäksi DRUJ-nivel, joka mahdollistaa ranteen kiertoliikkeen. Tönkön ranteen vuoksi on tärkeää pitää sormet liikkeessä, joten sekä kutominen että palapelien kasaaminen ovat erinomaista sormijumppaa. Herttaisella Myyrä-palapelikirjalla on myös mukavia muistoja herättävä tarina: löysin kirjan Berliinistä kadulta "Lahjoitetaan" -laatikosta eräänä sateisena iltana kun olimme matkalla konserttiin Dunckerclubille. Otin kirjan mukaani pois sateesta kastumasta, mutta koska berliiniläisillä ystävillämme ei ollut enää  palapelikirja-ikäisiä lapsia, niin kirja kulkeutui mukanamme Suomeen matkamuistona.


Avaimenperästä tuli riipus laittamalla 
laittamalla se nahkanauhaan ja 
lisäämällä muutamia puuhelmiä.

Palapelikirjassa on viisi tarinaa.
Vinkki: lastenkirjoista on
 hauskaa opetella vierasta kieltä!

Kommentit

Suositut tekstit