Siirry pääsisältöön

Videot

Muuton keskellä virkattu pikkulaukku

Huh, edellisestä postauksesta on vierähtänyt yli kolme kuukautta, mutta siihen on syynsä: päätimme tammikuussa muuttaa 70 neliöisestä rivitaloasunnostamme 36 neliöiseen kerrostaloasuntoon! Asuinneliöt siis käytännössä puolittuivat ja sehän on tiennyt melkoista tavaroiden downshiftaamista, joka on vienyt - ja vie edelleenkin - kaiken ylimääräisen ajan.  Palmusunnuntaina havahduin siihen, että eletään jo pääsiäisen aikaa ja päätin, että teen edes jonkin pienen käsityön. Löysin erivärisiä Seiskaveikan purkukeriä, joista yleensä olen neulonut leikkihiiriä kissoille, mutta nyt kissat saivat jäädä nuolemaan tassujaan ja itsekkäästi virkkasin pienen isoäidinneliölaukun kännykkälaukukseni. En pidä siitä, että virkatut laukut venyvät kovasti, ja kokeilin ryhdistää virkkuutyötä yhdistämällä Seiskaveikan pariksi valkoista kalastajanlankaa. Se tuntui auttavan, laukusta tuli mielestäni jämäkkä.  Kiinnitin laukkuun myös ohuen valkoisen puuvillavuorin, jotta kännykän kulmat eivät törröttäisi ulos vir

Frillalankakäärme -kaulakoru

Monet muistavat parin vuoden takaisen frillalankavillityksen. Langasta oli hauska kutoa, mutta ainakin itselläni into loppui valmiiseen huiviin: en oppinut käyttämään sitä. Se tuntui kaulassa vain kummalliselta hörhelöltä - haluan että kaulahuivilla on myös toiminnallisuutta, eli se on joko kannattajahuivi tai sitten se lämmittää (kannattajahuivit tekevät molempia). Joten frillahuivi jäi kaappiin ja lopulta parin vuoden kuluttua purin sen. Huvikseni kokeilin "virkata" langasta ketjusilmukoita sormella koukuttamalla. "Virkkasin" koko kerän, ja sitten vielä virkatun ketjun toistamiseen. Lopputulos näytti - käärmeeltä! Askartelin sille silmät ja kielen, häntään tein lenkin ja nyt frillalankakäärme on kaulakoru.






Kommentit

Suositut tekstit