Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset
Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...
Minä rakastan juuri tällaista nuukailua. Nyky-yhteiskunnassa tuntuu, että mitään ei käytetä loppuun vaan kokoajan ollaan ostamassa uutta ja viemässä käyttökelpoista tavaraa roskiin.
VastaaPoistaKiitos, mukavaa kuulla että on muitakin "nuukailun" kannattajia. Itse pyrin välttelemään tavaroiden roskiin viemistä viimeiseen asti, onneksi nykyään on paljon kierrätystapahtumia joihin voi viedä itselleen tarpeettomat tavarat.
VastaaPoista