Siirry pääsisältöön

Videot

Kierrätysrannekoruja Aarikan helmistä

Blogiani seuraavat tietänevät ihastukseni Aarikan koruihin; olen käyttänyt niitä jo 1980-luvun puolivälistä saakka. Ensimmäinen hankkimani Aarikka oli kaulakoru: mustat helmet, joiden välissä oli metallisia rikkoja. Tuota kaulakorua minulla ei enää ole, mutta sen jälkeen on tullut ja mennyt monta monituista Aarikan korua. Jos löydän kirpputorilta edullisesti Aarikan kaula- tai rannekoruja, ostan ne lähes aina. Valitettavasti edullisten korujen hinta selittyy usein niiden huonokuntoisuudella, vähintäänkin kuminauhat ovat lörpähtäneet piloille. Ostankin korut askarteluun ja nyt huomasin, kuinka valtava määrä näitä "projektikoruja" minulle oli kertynyt. Kävin ostamassa 10 metrin rullan rannekorujen tekoon tarkoitettua millin vahvuista joustavaa silikonisiimaa. Ja sitten askartelemaan! Vietin monta iltapuhdetta sommitellessani helmistä uusiorannekoruja. Tällä hetkellä olen tykästynyt käyttämään kummassakin ranteessa keskenään samanlaisia rannekoruja, joten pujottelin kaikkia luom...

79 vuotta vanhan rintaneulan "tuunaus"

Askartelulaatikossani oli pyörinyt vuosia vanha rikkinäinen rintaneula (neula puuttui). Koru oli mitä luultavimmin kulkeutunut joskus 90-luvulla panttihuutokaupasta ja rikkinäisyytensä vuoksi jäänyt minulta käyttämättä. Nyt puhdistin korun pesemällä sen käsitiskiaineella ja sen jälkeen kevyt käsittely kultasepänliikkeestä ostamallani kiilloitusliinalla. Tarkastelin korun leimoja, ja huomasin vuosileiman olevan L6, eli koru oli valmistettu vuonna 1940! Koska kyseessä oli näin vanha koru, en ryhtynyt sen kummempiin tuunauksiin, vaan tein korusta riipuksen pujottamalla siihen nahkanauhan ja kaksi pientä hopeahelmeä. Kenties joskus korjautan korun alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa rintaneulaksi.



Kommentit

Suositut tekstit