Siirry pääsisältöön

Videot

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

Berlin -laukku kirppislöytönä Tampereelta

Olen usein Berliinissä ollessani katsellut Alexanderplatzin turistitavarakaupoissa myytäviä "Berlin" -olkalaukkuja, hintaa pienemmillä laukuilla on ollut kymmenisen euroa. Laukku on kuitenkin aina jäänyt ostamatta. Jokunen aika sitten löysin tuollaisen laukun kirpputorilta Tampereelta! Laukku vaikutti lähes käyttämättömältä, eikä hintaakaan ollut kuin 2 euroa, joten ostin sen. Laukun värit tosin eivät olleet sellaisia, jotka uutena olisin ostanut, mutta hei - asusteillahan siitäkin selviää! Joten käytän laukun kanssa turkoosia, oranssia, ruskeaa ja keltaista rannekorua. Keltainen rannekoru on tuunaus: olen pujottanut Ristomatti Ratian Usko-Toivo-Rakkaus -sarjan helaset nailonnyöriin.





Kommentit

Suositut tekstit