Siirry pääsisältöön

Videot

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

Minttutumppuja

Blogini on päivittynyt hitaanlaisesti viime aikoina johtuen siitä, että marraskuussa kolmannen kerran leikatun ranteeni kanssa on nyt meneillään kuntoutus, jonka tarkoituksena saada vasen käsi edes jonkinasteisesti työkykyiseksi. Kuntoutan kättä kirjoittamalla pieniä harjoituksia tietokoneella sekä tietenkin myös fysioterapeutin ohjeiden mukaisesti rannetta vahvistavilla jumppaliikkeillä. Kolmas ranneleikkaushan oli melko iso: sekä kyynär- että värttinäluusta poistettiin titaanilevyt, vaurioitunut rannenivel poistettiin kokonaan (kyllä, kokonaan, eikä tilalle kuulemma laiteta tekoniveltä edes koskaan tulevaisuudessa) ja lisäksi vielä kyynärluusta sahattiin 1 cm pois (kyynärluun pää), jotta ranteeseen saatiin "avattua" tilaa ranteen kiertoliikkeen palauttamiseksi. Sinänsä leikkaus oli onnistunut, vasen käteni ei enää tökötä "käsipäivää" asennossa, vaan ranne kiertyy jo melko hyvin, tosin kivuliaasti. Henkistä tuskaa minulle on tämän reilun kahden vuoden aikana aiheuttanut se, etten ole pystynyt kirjoittamaan kymmensormijärjestelmällä. Onneksi olen kuitenkin pystynyt tekemään pieniä askarteluja, ja nyt, toivon mukaan, pystyisin tulevaisuudessa kirjoittamaan enemmän tekstiä blogiini.

Mutta vihdoin asiaan, eli otsikon mukaisiin "Minttutumppuihin". Reilu kuukausi sitten etsiskelin vaaleankeltaista akryylilankaa kutoakseni kevätlapaset. Haluamaani värisävyä ei löytynyt, kaikki keltaiset olivat liian tummia. Törmäsin lankahyllyllä mintunvihreään kerään ja ihastuin oitis. Lanka oli yllättävän riittoisa, lapasten jälkeen oli vielä puolet kerästä jäljellä, joten kudoin toisetkin, paksummat lapaset. Niihin yhdistin vihreää Seitsemän Veljestä lankaa. Vielä näiden toistenkin tumppujen jälkeen akryylilankaa jäi pieni kerä, jonka tuhosin raidoiksi sisarelleni menevien villasukkien varsiin.


Aloituksessa 36 silmukkaa, 
peukalon jälkeen 40 silmukkaa.

Kämmenselän puolella "junasukkaraidoitus".

Kaksinkertainen lanka,
aloituksessa 32 silmukkaa, 
peukalon jälkeen 36 silmukkaa.


Kommentit

Suositut tekstit