Siirry pääsisältöön

Videot

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

Hapsuasu: farkut Saksasta ja pusero Tampereelta

Viime kesänä ajaessamme Hampurista Berliiniin pysähdyimme ruokatauolle jollekin matkan varren ostarille. Paikka oli pieni, eikä sen nimi jäänyt mieleeni. Ostarilla oli meneillään remontti, ja siellä olleessa vaatekaupassa remonttiloppuunmyynti. Koska meillä ei ollut kiire, poikkesimme myös tuohon vaatekauppaan. Ostin sielä itselleni seitsemällä eurolla vaaleat farkut, joiden sivusaumojen hapsutuksiin ihastuin erityisesti. Housut olivat käytössäni paljon jo matkalla, Suomeen tultuamme pesin ne - ja unohdin kaappiin. Helmikuussa löysin kirpputorilta Tampereen Koivistonkylästä trikoopaidan, joka mielestäni sopii hyvin "Saksan hapsufarkkujen" kanssa, eikä paidan hintakaan ollut paha, vain kolme euroa. Jotkut hapsulliset korvakorut tähän asukokonaisuuteen täytyy kyllä vielä askarrella.




Kommentit

Suositut tekstit