Ompelin vuonna 2008 tai 2009 vanhempieni olohuoneeseen verhon Marimekon "Kaivo" -kuosin kankaasta. Olohuone oli korkea ja verhosta haluttiin kappamallinen. Kangasta ostettiin kuusi metriä ja se haluttiin ripustaa vaakasuunnassa siihen nähden, miten kyseinen kuosi on totuttu perinteisesti näkemään. Kankaan hulpiosta piti leikata pois ylimääräistä ja sen jälkeen ommella reuna. Se kuusimetrinen suora sauma tuntui loputtomalta, etenkin, kun herkeämättöminä apureina hääräsivät vanhempieni kaksi Ragdoll-kissaa.
Myöhemmin tuo kappa kulkeutui minulle ja nyt se on makuuhuoneemme ikkunassa. Näyttävä kangas ei pääse parhaiten oikeuksiinsa koska ikkuna on matala, mutta kaunis verho se silti on. Ikkunalaudalla oleva mieheni herätyskellokokoelma pilkistää juuri ja juuri verhon alta. Varmaan arvaattekin - noita mekaanisia herätyskelloja ei vedetä käyntiin makuuhuoneessa raksuttelemaan kaikkia yhtä aikaa!
Kommentit
Lähetä kommentti