Siirry pääsisältöön

Videot

Tuunaukseen tuli tahaton interaktio

Blogini lukijat tietänevät ihastukseni t-paitojen printteihin: jemmaan ja pelastan niitä tiensä päähän tulleista paidoista. Yksi pitkään hyvänä säilynyt tällainen printti on elokuvasta Roman Holiday (Loma Roomassa), jossa Audrey Hepburn esittää prinsessa Annia.  Tein pitkähihaisen puseron, jonka koristeena printti pääsee parhaimmilleen, ja kun sain luomuksen valmiiksi, olin enemmän kuin tyytyväinen itseeni. Kehtaan sanoa näin, koska ensi kertaa sitten kouluvuosien käsityötuntien jälkeen tein kuten koulussa opetettiin: nuppineulaamisen jälkeen harsin kappaleet yhteen! Se oli suuritöistä, mutta lopputulos palkitsi. Uusiopaitani tarvitsi vielä viime silauksen: ehdottomasti jokin prinsessamainen koru käytettäväksi sen kanssa, joten koruaskartelutarvikkeitani penkomaan. Löysin metallisen kruunun ilman ketjua, joten ehdottomasti se! Kiinnitin kruunun Snö of Swedenin viininpunaiseen nyöriin, jonka pituus oli sopiva kaulaani. Sovitin puseroa ja korua yhdessä ja peiliin katsoessani suuni lo...

Ompelutaistelu puseron hihojen kanssa

Minulla on lojunut vuosikausia keskeneräisinä ompeluprojekteina mekosta leikattu farkkupala (piti tulla hame) ja Marimekon trikoopusero, josta piti tulla hihaton tunika (kainalot olivat pinttyneet). Nyt päätin, että vuosien säilömisen jälkeen en enää niitä tee, vaan käytän materiaalit muuhun.

Halusin kokeilla kokonaan uuden puseron ompelemista. Aluksi pesin kankaat keskenään koneessa varmistaakseni, että trikookangas ei ime väriä farkkukankaasta. Kappaleiden kuivuttua aloin suunnitella niiden leikkaamista; kuvittelin onnistuvani siinä toisesta puserosta summittaisesti mallia ottamalla. Farkkuosan leikkaaminen onnistuikin kohtalaisesti, mutta trikoiset hihat! Leikkasin niin pitkät ja väljät hihakappaleet kuin kankaasta oli mahdollista. Sen jälkeen ompelin hihat kiinni farkkukankaaseen. Sovitin puseroa pelin edessä ja huhhuh! Hihat näyttivät aivan kammottavilta ja olivat kaiken lisäksi omituisen kierot. Yritin korjata asiaa lyhentämällä hihoja hieman. No sitä "hieman" lyhentämistä piti sitten harrastaa siihen asti, että hihoista tuli lopulta holkkihihat, joissa on vain kapea kaitale pallokuositrikoota. Puseroon kauluksen sain sen sijaan ommeltua helpohkosti käyttämällä trikoopaidan kaulusta, samoin helmaksi käytin trikoopaidan helman. Uusiopaidasta tuli loppujen lopuksi ihan mukava hihaton kesäpusero. Monipäiväinen tuskailuni hihojen kanssa alkaa jo naurattaa ja hihahässäkän vuoksi tärvääntyneelle trikookankaallekin on jo käyttöidea muhimassa.

Paidan kanssa yhteen sopii mielestäni hyvin hippihenkinen Seppo Tammisen pronssiriipus 1970-luvulta. Riipus on muutaman vuoden takainen kirppislöytö itsepalvelukirppikseltä Tampereen Koivistonkylästä.

Pusero valmiina, riipus Seppo Tamminen.

Materiaalit, joista ompelin paidan.

Kankaan leikkaamisessa otin mallia toisesta puserosta.

Leikkasin mahdollisimman suuret palat hihoiksi ja helmaksi.
Harmillisesti hihojen epäonnistumiseen tärvääntyi paljon kangasta. 
Käyttöidea hihoista tulleille hukkapaloille on kyllä jo muhimassa.

Pronssinen Seppo Tammisen riipus on 1970-luvulta.

Kommentit

Suositut tekstit