Siirry pääsisältöön

Videot

"Pitsisukat" naapurin tytölle

Elämme vielä muuton keskellä "kahden asunnon loukossa", joka onneksi päättyy parin viikon päästä. Tulevan entisen asuntomme naapuriperhe sai hiljattain perheenlisäystä ja neuloin pienokaiselle villasukat Seiskaveikasta. No, lankaahan jäi huimasti yli, joten neuloin siitä vielä vauvan isosiskollekin sukat. Valmistuttuaan beiget sukat näyttivät silmissäni ankeilta nuoren naisen sukiksi ja lisäsin niihin helpon piristyksen: kolme virkattua kerrosta mansikkajäätelönvaaleanpunaista "pitsiä". Aikanaan, kun sukat ovat jääneet pieneksi, on helppo purkaa "pitsi" pois ja kierrättää sukat pikkuveljelle. Neuloin koon 33-34 sukat seuraavasti: aloitus 36 silmukkaa -> 3 oikein, 3 nurin joustinneuletta 10 krs -> 1 oikein, 1 nurin joustinneuletta 15 krs -> kantapää -> sukkaosa 40 krs ainaoikein neuletta -> kärkikavennus ja päättely. Vaaleanpunaisen " pitsin" virkkasin viimeiseksi: ensimmäinen krs 5 ketjusilmukkaa per lenkki, toinen krs 6 kjs per le

Ompelutaistelu puseron hihojen kanssa

Minulla on lojunut vuosikausia keskeneräisinä ompeluprojekteina mekosta leikattu farkkupala (piti tulla hame) ja Marimekon trikoopusero, josta piti tulla hihaton tunika (kainalot olivat pinttyneet). Nyt päätin, että vuosien säilömisen jälkeen en enää niitä tee, vaan käytän materiaalit muuhun.

Halusin kokeilla kokonaan uuden puseron ompelemista. Aluksi pesin kankaat keskenään koneessa varmistaakseni, että trikookangas ei ime väriä farkkukankaasta. Kappaleiden kuivuttua aloin suunnitella niiden leikkaamista; kuvittelin onnistuvani siinä toisesta puserosta summittaisesti mallia ottamalla. Farkkuosan leikkaaminen onnistuikin kohtalaisesti, mutta trikoiset hihat! Leikkasin niin pitkät ja väljät hihakappaleet kuin kankaasta oli mahdollista. Sen jälkeen ompelin hihat kiinni farkkukankaaseen. Sovitin puseroa pelin edessä ja huhhuh! Hihat näyttivät aivan kammottavilta ja olivat kaiken lisäksi omituisen kierot. Yritin korjata asiaa lyhentämällä hihoja hieman. No sitä "hieman" lyhentämistä piti sitten harrastaa siihen asti, että hihoista tuli lopulta holkkihihat, joissa on vain kapea kaitale pallokuositrikoota. Puseroon kauluksen sain sen sijaan ommeltua helpohkosti käyttämällä trikoopaidan kaulusta, samoin helmaksi käytin trikoopaidan helman. Uusiopaidasta tuli loppujen lopuksi ihan mukava hihaton kesäpusero. Monipäiväinen tuskailuni hihojen kanssa alkaa jo naurattaa ja hihahässäkän vuoksi tärvääntyneelle trikookankaallekin on jo käyttöidea muhimassa.

Paidan kanssa yhteen sopii mielestäni hyvin hippihenkinen Seppo Tammisen pronssiriipus 1970-luvulta. Riipus on muutaman vuoden takainen kirppislöytö itsepalvelukirppikseltä Tampereen Koivistonkylästä.

Pusero valmiina, riipus Seppo Tamminen.

Materiaalit, joista ompelin paidan.

Kankaan leikkaamisessa otin mallia toisesta puserosta.

Leikkasin mahdollisimman suuret palat hihoiksi ja helmaksi.
Harmillisesti hihojen epäonnistumiseen tärvääntyi paljon kangasta. 
Käyttöidea hihoista tulleille hukkapaloille on kyllä jo muhimassa.

Pronssinen Seppo Tammisen riipus on 1970-luvulta.

Kommentit

Suositut tekstit