Siirry pääsisältöön

Videot

"Ruma kiekkofanipaita"

Kaikkihan tietävät "ruma joulupaita" -käsitteen, mutta nyt tuunasin itselleni kiekkokisojen inspiroimana "ruman kiekkofanipaidan". Pusero oli alunperin pitkähihainen ja olin yrittänyt piristää sitä  seepraprintillä , joka ei kuitenkaan toiminut paidassa ja siirsin printin edellisessä postauksessa esittelemääni  Marimekon logokassiin. En pitänyt puseron hihoista, niissä oli leikkauksessa jotakin outoa ja hihat olivat ahtaan oloiset. Lähdin siitä, että ensiksi tein paidasta hihattoman. Lörpöttävään helmaan pujotin Suomen lipun sinisen kiristysnyörin. Paidan etumukseen ompelin pari printtitilkkua, joista "Give me 5" on otettu saadusta, rikkinäisestä lasten puserosta ja "Suomi Finland" -printin olen saanut kerran kirpparilla kaupanpäällisinä. Kuvat valitsin paitaan niiden sinisten värisävyjen vuoksi. Koska kiekkokisat pelataan kotikaupungissani Tampereella, kiinnitin puseron takapuolelle, niskaan, brodeeratun Tampereen kaupungin vaakunan. Tällä onkin

Ompelutaistelu puseron hihojen kanssa

Minulla on lojunut vuosikausia keskeneräisinä ompeluprojekteina mekosta leikattu farkkupala (piti tulla hame) ja Marimekon trikoopusero, josta piti tulla hihaton tunika (kainalot olivat pinttyneet). Nyt päätin, että vuosien säilömisen jälkeen en enää niitä tee, vaan käytän materiaalit muuhun.

Halusin kokeilla kokonaan uuden puseron ompelemista. Aluksi pesin kankaat keskenään koneessa varmistaakseni, että trikookangas ei ime väriä farkkukankaasta. Kappaleiden kuivuttua aloin suunnitella niiden leikkaamista; kuvittelin onnistuvani siinä toisesta puserosta summittaisesti mallia ottamalla. Farkkuosan leikkaaminen onnistuikin kohtalaisesti, mutta trikoiset hihat! Leikkasin niin pitkät ja väljät hihakappaleet kuin kankaasta oli mahdollista. Sen jälkeen ompelin hihat kiinni farkkukankaaseen. Sovitin puseroa pelin edessä ja huhhuh! Hihat näyttivät aivan kammottavilta ja olivat kaiken lisäksi omituisen kierot. Yritin korjata asiaa lyhentämällä hihoja hieman. No sitä "hieman" lyhentämistä piti sitten harrastaa siihen asti, että hihoista tuli lopulta holkkihihat, joissa on vain kapea kaitale pallokuositrikoota. Puseroon kauluksen sain sen sijaan ommeltua helpohkosti käyttämällä trikoopaidan kaulusta, samoin helmaksi käytin trikoopaidan helman. Uusiopaidasta tuli loppujen lopuksi ihan mukava hihaton kesäpusero. Monipäiväinen tuskailuni hihojen kanssa alkaa jo naurattaa ja hihahässäkän vuoksi tärvääntyneelle trikookankaallekin on jo käyttöidea muhimassa.

Paidan kanssa yhteen sopii mielestäni hyvin hippihenkinen Seppo Tammisen pronssiriipus 1970-luvulta. Riipus on muutaman vuoden takainen kirppislöytö itsepalvelukirppikseltä Tampereen Koivistonkylästä.

Pusero valmiina, riipus Seppo Tamminen.

Materiaalit, joista ompelin paidan.

Kankaan leikkaamisessa otin mallia toisesta puserosta.

Leikkasin mahdollisimman suuret palat hihoiksi ja helmaksi.
Harmillisesti hihojen epäonnistumiseen tärvääntyi paljon kangasta. 
Käyttöidea hihoista tulleille hukkapaloille on kyllä jo muhimassa.

Pronssinen Seppo Tammisen riipus on 1970-luvulta.

Kommentit

Suositut tekstit