Siirry pääsisältöön

Videot

Silkkihuiviin tukihuivi

Äitini toi 80-luvun lopulla minulle Intiasta tuliaisena värikkään silkkihuivin. Olen säilönyt huivia kaapissani vuosikymmenet, enkä ole osannut käyttää sitä: huivi on niin ohutta silkkiä, että en yksinkertaisesti saa sitä istumaan kaulaani. Kylmäkurkkuisena haluan, että kaulassani oleva huivi myös lämmittää eikä vain liehu koristeena. Karsin hiljattain huivivarastoani ja päätin, että intialainen silkkihuivi saa lähteä yhdessä muutaman Bandana-tyyppisen pikkuhuivin kanssa. Mutta mutta: huiveja lajitellessani sähköinen silkkihuivi takertui rätisten kiinni valkoiseen, puuvillaiseen pieneen pilkkuhuiviin kuin kertoakseen, että nämä kaksi sopivat yhteen! Ompelin puuvillahuivin silkkihuivin taakse ja ta-daa: nyt silkkihuivin saa sidottua ryhdikkäästi kaulaan ja se jopa lämmitää!

Kirppislöytönä Aarikkaa

Löysin alkuviikolla kirppikseltä pussin, jossa oli kuusi rannekorua yhteishintaan 2 euroa. Neljä kappaletta niistä oli punottuja nahkarannekkeita ja kaksi rannekorua oli Aarikan. Toinen Aarikan rannekoru oli punainen helmiranne ja toinen ketju, jossa roikkui mustia palloja. Muistelen nähneeni tuota mustaa korua myynnissä pari vuotta sitten. Aarikan korulöydöt kirppikseltä riemastuttavat minua aina, molemmat noista rannekoruista ovat kivoja peruskoruja, joita on helppo yhdistellä muihin koruihin. Mustalle rannekorulle löytyikin korulaatikostani heti sopivaa Aarikkaa kaveriksi: parin vuoden takainen kirppislöytö, kaulakoru, jonka hinta oli silloin neljä euroa. En osaa sanoa, minkä vuosikymmenen Aarikkaa se on, mutta siinä oli vielä Aarikan lappu tallella, joten siitä uskon sen olevan Aarikan tuotantoa.




Kommentit

Suositut tekstit