Siirry pääsisältöön

Videot

Hupparin väljistys - tyhmä paljon töitä teki!

Elvis-printillä somistamassani mustassa hupparissa oli tukalan tiukat hihat, vaikka vaate muuten oli mukavan väljä. Hihojen leikkaus oli outo, todella syvään istutettu, ja tutkin paitaa useampana iltana, että mitenkä sitä väljistäisi. Päädyin ratkomaan hihat kokonaan irti hupparista, ratkoin myös hihan sauman auki lähes hihansuun resoriin saakka. Nypelsin ratkomista samalla kun katselin Ilveksen peliä: ensimmäiseen hihaan kului 1. erä ja toiseen 2. erä. Pientä mustaa ompelulanganpätkää oli joka puolella ja niiden siivoamisessa vierähtikin sitten pelin 3. erä! Paidan ompelun kimppuun ryhdyin seuraavana päivänä. Leikkasin luonnonvalkoisesta collegekankaasta kiilat, jotka ompelin hihoihin. Sen jälkeen kiinnitin hihat takaisin puseroon - ja tajusin, että olin aivan turhaan nysvännyt hihat irti! Olisin voinut vain ratkoa kainalosta ja istuttaa kiilapalat! Niinpä niin, kokeneempi ompelija olisi sen heti tajunnut, mutta meikäläinen tyhmä se paljon töitä teki! Kun harmitus omasta tyhmästä pääs...

Sydäntrikoopuserosta ruskeaan Marilaukkuun sointuva pipo ja panta

Otan kierrätystapahtumista, kirppisten "saa ottaa"-laatikoista ja Berliinissä kaduilta "lahjoitetaan"-laatikoista myös rikkinäisiä vaatteita jos ne ovat kiinnostavaa ja inspiroivaa kangasta tai materiaalia. Rikkinäinen, ruskeavalkoinen sydänkuosinen trikoopusero on yksi tällainen löytö. Silloin kun puseron otin, ensimmäinen ajatukseni oli, että tekisin siitä kassin. Onneksi ehjää kangasta puserossa ei ollut niin paljon että se olisi kassiksi riittänyt, sillä kasseja ja laukkujahan minulla on jo enemmän kuin tarpeeksi! Sitäpaitsi, joustava trikookangas tuskin olisi ollut paras mahdollinen laukkumateriaali; ainakin se olisi vaatinut tuekseen paksun vuorikankaan.

Mietin pitkään, mitä tekisin puserosta saatavilla ehjillä kangasosilla. Käytän paljon trikoopipoja ja olen aiemmin ommellut vain yhden pipon. Tutkin pipoja joita minulla jo on, ja lopulta rohkenin leikata kankaan. Ompelin, ja totesin, että pipon kärki oli hassun suippo, joten ompelin parikin kertaa pipon päälakea ennen kuin sain sen näyttämään sopivan pyöreältä. Yrityksen ja erehdyksen kautta onnistuin ja olen iloinen lopputuloksesta. 

Ehjää kangasta jäi vielä yksi hieman isompi pala sekä suikale, josta ompelin hiuspannan. Olen tyytyväinen näihin pikku ompelemuksiini, sillä minulla alkoi tummanruskean kevyttoppatakin ostamisesta pienimuotoinen ruskea värikausi - tuleeko teille muillekin värien mieltymyksiä kausittain? Käsilaukuksi tähän ruskeaan kauteeni löytyi omasta kassivarastosta ihana Marimekon pienempi Urbaani olkalaukku. Olen saanut sen syntymäpäivälahjaksi edesmenneeltä äidiltäni vuonna 2006, jolloin täytin pyöreitä vuosia. Ompelin aikoinaan laukun sisälle mustasta puuvillakankaasta kaksi lisätaskua, tuolloin minulla ei vielä ollut blogia, joten tämä "ompelutuunaus" tulee nyt esitellyksi tässä samalla pipon ja pannan kanssa.









Kommentit

Suositut tekstit