Siirry pääsisältöön

Videot

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

Nuhraisen Paul Frank -laukun uusi tuleminen

Löysin kirppikseltä "Saa ottaa" laatikosta hyvin likaisen Paul Frank -merkkisen laukun. Laukku ei ollut mistään kohtaa rikki, joten otin sen sillä ajatuksella  että ehkäpä sen saisi pesemällä puhtaaksi. Laukun sisällä olevan ohjeen mukaan vesipesu oli kielletty, vain kostealla pyyhkimisellä laukkua olisi saanut puhdistaa. En välittänyt pesulapusta vaan upotin koko kassin ämpäriin kuumaan pulveriveteen likoamaan.

Useamman tunnin liotuksen jälkeen kaadoin ämpäristä tummanpuhuvan likaveden vessanpönttöön. Laukku oli yhä likainen! Liotin uudelleen. Ja vielä uudelleen. Ja taas uudelleen. Neljännen liotuskerran jälkeen luovutin: laukun läpän vaaleanpunaisia kanttauksia ei saisi puhtaaksi, se oli fakta. Muutoin kyllä laukusta oli tullut katseenkestävän siisti arkikäyttöön. Yllätys oli, että laukun materiaali oli kestänyt näinkin rajut useiden tuntien pulverivesiliotussessiot!

En mielelläni "tuhoa" merkkitavaroita, jollaiseksi nyt luin tämän Paul Frank -laukun. Googlettelin selvittääkseni laukun "arvon" ja totesin, että samankaltaiset veskat liikkuivat hintahaarukassa 3€ - 8€. Tai nimenomaan eivät liikkuneet - siellähän ne olivat nettikaupoissa tyrkyllä ostajia odottamassa. Tulin siihen tulokseen, että voisin saada kuntoonsa nähden omasta laukustani muutaman euron jos oikea ostaja löytyisi. Joten, päätös tuunata laukku uuteen uskoon oli kivuton ja helppo: leikkasin apinanaamaisen läpän vain pois! Läppäkään jäänyt tarpeettomaksi: tein siitä säilytyspussukan koruaskartelutyökaluilleni, siinä käytössä vaaleanpunaiseten kanttausten likaisuus ei haittaa. 







Kommentit

Suositut tekstit