Löysin kirppikseltä "Saa ottaa" laatikosta hyvin likaisen Paul Frank -merkkisen laukun. Laukku ei ollut mistään kohtaa rikki, joten otin sen sillä ajatuksella että ehkäpä sen saisi pesemällä puhtaaksi. Laukun sisällä olevan ohjeen mukaan vesipesu oli kielletty, vain kostealla pyyhkimisellä laukkua olisi saanut puhdistaa. En välittänyt pesulapusta vaan upotin koko kassin ämpäriin kuumaan pulveriveteen likoamaan.
Useamman tunnin liotuksen jälkeen kaadoin ämpäristä tummanpuhuvan likaveden vessanpönttöön. Laukku oli yhä likainen! Liotin uudelleen. Ja vielä uudelleen. Ja taas uudelleen. Neljännen liotuskerran jälkeen luovutin: laukun läpän vaaleanpunaisia kanttauksia ei saisi puhtaaksi, se oli fakta. Muutoin kyllä laukusta oli tullut katseenkestävän siisti arkikäyttöön. Yllätys oli, että laukun materiaali oli kestänyt näinkin rajut useiden tuntien pulverivesiliotussessiot!
En mielelläni "tuhoa" merkkitavaroita, jollaiseksi nyt luin tämän Paul Frank -laukun. Googlettelin selvittääkseni laukun "arvon" ja totesin, että samankaltaiset veskat liikkuivat hintahaarukassa 3€ - 8€. Tai nimenomaan eivät liikkuneet - siellähän ne olivat nettikaupoissa tyrkyllä ostajia odottamassa. Tulin siihen tulokseen, että voisin saada kuntoonsa nähden omasta laukustani muutaman euron jos oikea ostaja löytyisi. Joten, päätös tuunata laukku uuteen uskoon oli kivuton ja helppo: leikkasin apinanaamaisen läpän vain pois! Läppäkään jäänyt tarpeettomaksi: tein siitä säilytyspussukan koruaskartelutyökaluilleni, siinä käytössä vaaleanpunaiseten kanttausten likaisuus ei haittaa.
Kommentit
Lähetä kommentti