Siirry pääsisältöön

Videot

Kierrättäjän "kansallispuistopuku"

Tein taannoin kierrätystapahtumasta ilmaislöytöjä, joista tuunaantui vähän vahingossa mekko! Löytöni oli kolme vaatekappaletta: tummansininen miesten paita, kesken jäänyt hihaton kirjava (enimmäkseen leopardikuviota) mekko ja vaaleansininen liehuketunika. Kaikkia olin ajatellut käyttäväni sellaisenaan, toki kirjava mekko pitäisi viimeistellä loppuun. Kotona sitten sovittelin vaatteita. No, eeh, ensiksi miesten paita - hups, sehän olikin pyjaman paita ja ylläni myös näytti siltä, ei siis jatkoon sellaisenaan.  Kirjava, kesken jätetty leopardikuvioinen mekko: hihansuut aivan liian suuret, samoin kaula-aukko. Käyttökelvoton, vaikka olisi huolitellut loppuun. Liehuketunika - no höh, eihän se mennyt päälleni lainkaan, vaikka vaatteessa kangasta piisasi.  Pettyneenä katselin vaatteita niiden lojuessa lattialla ja pohdin jo niiden viemistä Uffin keräyslaatikkoon. En kuitenkaan saanut silmiäni irti kesken jääneen mekon ihastuttavasta kankaasta, ja siitä se ajatus lähti: teen mekkoon p...

Silkkimaalausreppu äidin muistolle

Edesmennyt äitini harrasti sekä posliinin- että silkin maalausta. Minulle oli tullut äidin jäämistöstä hänen silkille maalaamansa koristetyynyn päällinen. Nimikirjaimien vuosiluvun mukaan työ on maalattu vuonna -99. En osaa käyttää koristetyynyjä, ja tuo silkkimaalaus onkin ollut vuosia kaapissani. Halusin saada maalauksen jollakin tavalla käyttööni, joten ompelin sen nailonkankaiseen, mustaan nyörireppuun somisteeksi. Näin äidin maalaus kulkee mukana arjessani. Esittelen tämän repun tarkoituksella tänään, sillä 16.2. oli äitini syntymäpäivä ja postauksellani haluan kunnioittaa hänen muistoaan.






Kommentit

Suositut tekstit