Siirry pääsisältöön

Videot

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

Silkkimaalausreppu äidin muistolle

Edesmennyt äitini harrasti sekä posliinin- että silkin maalausta. Minulle oli tullut äidin jäämistöstä hänen silkille maalaamansa koristetyynyn päällinen. Nimikirjaimien vuosiluvun mukaan työ on maalattu vuonna -99. En osaa käyttää koristetyynyjä, ja tuo silkkimaalaus onkin ollut vuosia kaapissani. Halusin saada maalauksen jollakin tavalla käyttööni, joten ompelin sen nailonkankaiseen, mustaan nyörireppuun somisteeksi. Näin äidin maalaus kulkee mukana arjessani. Esittelen tämän repun tarkoituksella tänään, sillä 16.2. oli äitini syntymäpäivä ja postauksellani haluan kunnioittaa hänen muistoaan.






Kommentit

Suositut tekstit