Kun beige Unikkokangas loppui tyynyliinassa kesken

14.10.25

Silmälääkärikäynti korjasi ompelukoneeni

Tämä postaus on hieman nolohko, mutta kerronpa silti. Kyseessä on Singer-ompelukone, joka tuli minulle perintönä äidiltäni 13 vuotta sitten. Saadessani koneen se oli pari vuotta vanha, ja jo silloin käynyt useamman kerran huollossa temppuilunsa vuoksi. En aikoinaan tullut kysyneeksi millä tavoin kone oli temppuillut. Minulla ompelukone kiukutteli alalangan kanssa: se sylttäsi lankaa myttyyn aika ajoin ja silloin mikään säätö ei auttanut. Yleensä tällaisen sattuessa kyllästyin ja jätin homman kesken. Seuraavalla ompelukerralla, jotakin muuta tehdessäni, kone toimi taas kuin ajatus. Ja näin jatkui kolmetoista vuotta. En vaivautunut viemään konetta huoltoon, koska sen vika oli niin sattumanvaraista, ajattelin vian olevan ompelutaidottomuuttani. Kävin hiljattain silmälääkärissä ja ikänäön vuoksi päädyin hankkimaan erikseen silmälasit, joilla näen ommella hyvin. Eilen lyhensin mustien housujen lahkeita, ja ompelukone aloitti tutun alalankatemppuilunsa. Repiessäni sylttääntynyttä lankaa irti...

Päätin ommella vuosia kaapissa odottaneesta beigestä Unikkokankaanpalasta meille uudet tyynyliinat. Koska mieheni käyttää nukkuessaan kahta tyynyä, halusin saada aikaiseksi kolme tyynyliinaa. Se melkein - siis melkein - onnistui. Kangashan sitten loppui harmillisesti kesken kolmannen tyynyliinan. Ajattelin ensin, että jatkan kangasta ihan vain valkoisella puuvillakaistaleella. Se tuntui tylsältä vaihtoehdolta ja alitajunnassani vilkkui näkemäni kuva Marimekon kaksivärisistä Unikoista, siis niistä, joissa väri vaihtuu kesken kukan. Mietin kuumeisesti, olisiko minulla jossain vielä jemmassa eri väristä Unikkokangasta. Ja oli: löysin kapean suikaleen vihreää Unikkoa, jonka yhdistin beigeen ja sain aikaiseksi sopivan suuren tyynyliinan. Aivan sattumalta kukan kuviot osuivat vielä lähes kohdalleen!