Kun beige Unikkokangas loppui tyynyliinassa kesken

4.11.25

Jouluinen kaulaliinatuunaus

Minulla oli kaksi ikivanhaa akryylistä kaulaliinaa, punainen ja harmaa. Aikoinaan niitä oli tullut käytettyä, mutta ei enää, eeh, noin pariinkymmeneen vuoteen. En nyt sitten enää niitä halunnut kierrätykseen viedä kerran olin jo niitä vuosikymmenet säilönyt. Kokeilin aluksi yhdistää ne ompelemalla jättiläispitkäksi huiviksi. Ei toiminut, tuli aivan liian piiiiiiiiiiiiiiitkä! Lyhensin, oli liian leeeeeeeeeeveä! Arg! Mutta sitten, kolmas kerta toden sanoi: taitoin huivin pitkittäin kaksin kerroin ja ompelin, tuli toimiva. Halusin huiviin vielä jotakin, ja kierrätettyjä paljettiprinttejä minulla on aina jemmassa. Ompelin huivin päihin kimaltelevat "LIVE" ja "LOVE" -sanat. Ja näin tästä huivista tuli punaisen, harmaan ja blingblingin ansiosta ihan täydellinen kaulaliina joulun odotukseen!

Päätin ommella vuosia kaapissa odottaneesta beigestä Unikkokankaanpalasta meille uudet tyynyliinat. Koska mieheni käyttää nukkuessaan kahta tyynyä, halusin saada aikaiseksi kolme tyynyliinaa. Se melkein - siis melkein - onnistui. Kangashan sitten loppui harmillisesti kesken kolmannen tyynyliinan. Ajattelin ensin, että jatkan kangasta ihan vain valkoisella puuvillakaistaleella. Se tuntui tylsältä vaihtoehdolta ja alitajunnassani vilkkui näkemäni kuva Marimekon kaksivärisistä Unikoista, siis niistä, joissa väri vaihtuu kesken kukan. Mietin kuumeisesti, olisiko minulla jossain vielä jemmassa eri väristä Unikkokangasta. Ja oli: löysin kapean suikaleen vihreää Unikkoa, jonka yhdistin beigeen ja sain aikaiseksi sopivan suuren tyynyliinan. Aivan sattumalta kukan kuviot osuivat vielä lähes kohdalleen!