Kun beige Unikkokangas loppui tyynyliinassa kesken

8.3.26

Nextiilin ilmaishuoneen löydöt

Kävin lauantaina pitkästä aikaa Tampereen Lielahdessa ja tokihan minun piti poiketa myös uuteen osoitteeseen muuttaneessa Nextiilissä (Sellukatu 21). Edellisestä vierailukerrastani vanhassa paikassa olikin vierähtänyt jo pari vuotta. Nextiilissä minua kiinnosti erillinen ilmaishuone, jonka pönkimiseen sainkin kulumaan pitkän tovin. Tosiaan, tekstiilit olivat laatikoissa, joista sitten sai kaivella itselleen aarteita. Olin liikkeellä kriittisin mielin ja otin vain kaksi todella tarvitsemaani: harmaan hupparin ja ruudullisen puuvillapaidan. Paljon, paljon olisi ollut mielenkiintoista tuunausmateriaalia otettavaksi, mutta minun oli pakko käyttää harkintaa ja hillitä itseni. Nyt tiedän, minne jatkossa mennä etsimään! Katsastin pikaisesti myös Nextiilin maksullisen puolen. Kauniisti ja siististi esillä olevaa tavaraa, mutta en lämmennyt ostamaan mitään - minun mittapuullani 15 euroa käytetystä mustasta Iron Maiden t-paidasta oli liikaa. Joku toinen kyllä tekee varmasti paikasta ihania vinta...

Päätin ommella vuosia kaapissa odottaneesta beigestä Unikkokankaanpalasta meille uudet tyynyliinat. Koska mieheni käyttää nukkuessaan kahta tyynyä, halusin saada aikaiseksi kolme tyynyliinaa. Se melkein - siis melkein - onnistui. Kangashan sitten loppui harmillisesti kesken kolmannen tyynyliinan. Ajattelin ensin, että jatkan kangasta ihan vain valkoisella puuvillakaistaleella. Se tuntui tylsältä vaihtoehdolta ja alitajunnassani vilkkui näkemäni kuva Marimekon kaksivärisistä Unikoista, siis niistä, joissa väri vaihtuu kesken kukan. Mietin kuumeisesti, olisiko minulla jossain vielä jemmassa eri väristä Unikkokangasta. Ja oli: löysin kapean suikaleen vihreää Unikkoa, jonka yhdistin beigeen ja sain aikaiseksi sopivan suuren tyynyliinan. Aivan sattumalta kukan kuviot osuivat vielä lähes kohdalleen!