Siirry pääsisältöön

Videot

Kierrättäjän "kansallispuistopuku"

Tein taannoin kierrätystapahtumasta ilmaislöytöjä, joista tuunaantui vähän vahingossa mekko! Löytöni oli kolme vaatekappaletta: tummansininen miesten paita, kesken jäänyt hihaton kirjava (enimmäkseen leopardikuviota) mekko ja vaaleansininen liehuketunika. Kaikkia olin ajatellut käyttäväni sellaisenaan, toki kirjava mekko pitäisi viimeistellä loppuun. Kotona sitten sovittelin vaatteita. No, eeh, ensiksi miesten paita - hups, sehän olikin pyjaman paita ja ylläni myös näytti siltä, ei siis jatkoon sellaisenaan.  Kirjava, kesken jätetty leopardikuvioinen mekko: hihansuut aivan liian suuret, samoin kaula-aukko. Käyttökelvoton, vaikka olisi huolitellut loppuun. Liehuketunika - no höh, eihän se mennyt päälleni lainkaan, vaikka vaatteessa kangasta piisasi.  Pettyneenä katselin vaatteita niiden lojuessa lattialla ja pohdin jo niiden viemistä Uffin keräyslaatikkoon. En kuitenkaan saanut silmiäni irti kesken jääneen mekon ihastuttavasta kankaasta, ja siitä se ajatus lähti: teen mekkoon p...

Fleecepuserosta kotitakki

Olin ottanut kierrätystapahtumasta itselleni luonnonvalkoisen fleecepuseron, jossa oli taskut ja kauluksessa lyhyt vetoketju. Pusero jäi käyttämättä koska se oli aavistuksen verran nafti ja sen vuoksi vaikea pukea päälle. Puseron etuosa oli tehty kahdesta kappaleesta ja siinä oli keskellä sauma. Ratkoin sauman auki ja kauluksen vetoketjun pois. 

Fleecepuseron kangas oli vakosamattimaisesti "jurmutettua" ja se sai vaatteen näyttämään retrolta - ja tokihan tämä pusero melko varmasti olikin peräisin ysäriltä. Pohdin pitkään, millaisella kankaalla suurentaisin puseron takiksi. Tilkkulaatikostani löytyi pala ehtaa 70-luvun froteeta, josta sain muotoiltua etuosaan juuri sopivan kokoiset lisäkappaleet. En tehnyt minkäänlaista kiinnitystä syystä että minulla ei ollut vetoketjua eikä sopivia nappeja, vaan jätin takin avonaiseksi kotitakiksi. 






Kommentit

Suositut tekstit