Siirry pääsisältöön

Videot

Muuton keskellä virkattu pikkulaukku

Huh, edellisestä postauksesta on vierähtänyt yli kolme kuukautta, mutta siihen on syynsä: päätimme tammikuussa muuttaa 70 neliöisestä rivitaloasunnostamme 36 neliöiseen kerrostaloasuntoon! Asuinneliöt siis käytännössä puolittuivat ja sehän on tiennyt melkoista tavaroiden downshiftaamista, joka on vienyt - ja vie edelleenkin - kaiken ylimääräisen ajan.  Palmusunnuntaina havahduin siihen, että eletään jo pääsiäisen aikaa ja päätin, että teen edes jonkin pienen käsityön. Löysin erivärisiä Seiskaveikan purkukeriä, joista yleensä olen neulonut leikkihiiriä kissoille, mutta nyt kissat saivat jäädä nuolemaan tassujaan ja itsekkäästi virkkasin pienen isoäidinneliölaukun kännykkälaukukseni. En pidä siitä, että virkatut laukut venyvät kovasti, ja kokeilin ryhdistää virkkuutyötä yhdistämällä Seiskaveikan pariksi valkoista kalastajanlankaa. Se tuntui auttavan, laukusta tuli mielestäni jämäkkä.  Kiinnitin laukkuun myös ohuen valkoisen puuvillavuorin, jotta kännykän kulmat eivät törröttäisi ulos vir

1FC Union Berlin vs Hertha Berlin 6.8.2022 - Berliinin derbyn asuni

Lauantaina, elokuun kuudentena, koitti päivä jota olin odottanut kuin kuuta nousevaa siitä lähtien kun 1FC Union Berlin nousi Bundesliiga ykköseen: Berliinin derby Union vastaan Hertha ja minulla oli lippu kyseiseen peliin! 

Olemme mieheni kanssa molemmat Unionin kannattajajäseniä, jäsenyys maksaa kymmenen euroa kuukaudessa, mutta ilman jäsenyyttä ei käytännössä ole mahdollisuutta saada lippuja peleihin. Eikä jäsenyyskään lippua takaa: Stadion an der Alten Förstereille mahtuu noin 22 000 katsojaa, joista 10 000 paikkaa on kausikorttilaisilla. Vieraskannattajille on varattu oma kiintiönsä lipuista, kuten tietenkin myös lehdistölle, jäljelle jääviin paikkoihin sitten arvotaan osto-oikeus jäsenten kesken. Käytännössä homma toimii siten. että Union ilmoittaa, milloin lipun haluavat jäsenet saavat osallistua arvontaan. Osto-oikeuden haluava jäsen osallistuu arvontaan henkilökohtaisen Union-asiakastilinsä kautta. Muutamien päivien kuluttua sähköpostiin saapuu tieto, onko voittanut vaiko ei. Jos onni on potkinut, saa lunastaa itselleen yhden lipun kyseiseen peliin. Ja tässä Berliinin derbyssä kävi niin uskomaton säkä, että sekä minä että mieheni saimme liput peliin.

Kun tieto arvonnan onnekkaasta tuloksesta saapui sähköpostiin, olin niin innoissani etten löydä sanoja kuvaamaan. Lippuja pääsi ostamaan oman tilinsä kautta vasta seuraavana päivänä, jolloin olin vieläkin niin innoissani, että onnistuin jopa möhläämän ostotapahtuman: klikkailin  "osta lippu" -painiketta monta kertaa että lippu nyt sitten takuuvarmasti menisi ostoskoriini. No, ohjelmahan meni siinä vaiheessa osaltani sekaisin eikä lippua tullut - Union selvitti tekemäni sotkun sähköpostitse ja seuraavana päivänä sain lippukauppani onnistumaan. Rauhallisella miehelläni lipun osto sujui kuin vettä vaan.

Liput saapuivat sähköpostitse PDF-muotoisina ja ne piti käydä tulostamassa - tosin joku väitti, että nykyään lipun voisi näyttää Stadionilla myös puhelimesta, mutta en luottanut tähän, sillä itse lipussa luki, että se pitää tulostaa. Printtaaminen ei ole Berliinissä ongelma, ei muuta kuin DM kemikaliokauppaan, jossa sai tulostettua sekä valokuvia että A4-dokumentteja. DM jossa kävimme sijaitsi Frankfurter Alleella, lähellä ostoskeskus Ringcenteriä - ja siellä Ringcenterillä puolestaan sijaitsee yksi Unionin fanikaupoista, jonne minun piti ehdottomasti päästä. Enkä tietenkään poistunut kaupasta tyhjin käsin, pitihän tärkeään derby-peliin uusi t-paita ostaa. Ihastuin harmaaseen, melko hillittyyn puseroon, jonka olkasaumoissa oli paidan "the juttu": nauhaa, jossa luki "eisern union". Tätä ideaa voisi soveltaa jossakin käsityötuunauksessa ihan millaisella nauhalla tahansa! 

Lauantaina, pelipäivänä, menimme hyvissä ajoin ennen peliä Köpenickiin ja tapasimme ystäviämme niin S-Köpenickin asemalla kuin Union Tankellakin. Peliin sisään mennessämme onnistuin taas innoissani möhläämään lippuni kanssa: lipun QR-koodi piti piippauttaa automaattisessa lukijassa, joka sitten aukaisee portin ja pääset sisään. Tottakai tökin lippuani varmuuden vuoksi monta kertaa lukijaan, jotta varmasti pääsen sisälle. No, automaattinen lukijahan meni sekaisin. Vieressä seisonut järjestysmies avasi portin minulle ja hieman naurahti: "Hyvä rouva, lippu vain kerran siihen automaattiin, bitte". Kiitin häntä ja hn toivotti hyvää pelipäivää.

Ja hyvä pelipäivä siitä tulikin: lippumme olivat seisomakotsomo Sektor kolmoseen ja sinne kiivettyämme törmäsimme vielä yhteen ystäväämme, kausikorttilaiseen, jolla oli vakikulmaus, missä hän käy pelit katsomassa. Menimme katsomaan sinne pelin hänen kanssaan ja se olikin hyvä paikka, kerrankin näin kaikki pelin maalit (lyhyenä ihmisenä yleensä jossain vaiheessa peliä joudun kurkkimaan kentälle minua pidempien ihmisten takaa). Koko pelin Union johti, aina lukemiin 3:0, jonka jälkeen Hertha sai tehtyä yhden maalin ja pelin lopputulokseksi tuli 3:1. Pelin tunnelma oli uskomaton - sen kuvailemiseen tarvittaisiin jo toinen blogipostaus, joten päätän tekstin tähän ja julkaisen kuvat derbyn asustani.




Prahassa valmistunut ketjuhuivi ja sen parina rannekoruja. 

Ystäviltä saatuja tarroja.

 

Kommentit

Suositut tekstit