Siirry pääsisältöön

Videot

Tuulitakin suurentaminen: kiila takapuoleen

Ostin kirpputorilta kahdella eurolla räikeänoranssin Adidaksen tuulitakin. Se oli malliltaan pitkä ja kapea, mutta ajattelin, että käyttäisin sitä kääntämällä aina helmaa sisäänpäin. No eihän se idea liikkuessa toiminut! En halunnut suurentaa takkia sivukiiloilla, koska takin taskujen vuoksi taitoni ei siihen olisi riittänyt. Leikkasin julmasti takkiin selkään halkion ja ompelin siihen kolmionmuotoisen kiilan. Koska takki oli jo muutenkin huomiovärinen, päätin lisätä näkyvyyttä vielä entisestään: käytin kiilakankaana heijastinkangasta. Kiilan kärki jäi ommellessa rumasti hieman rypylle, joten piilotin kauneusvirheen hopeanvärisellä napilla. Tuunasin takkia vielä lisää hopeanvärisillä yksityiskohdilla: lisäsin napit taskunsuihin koristeiksi, nyörinpäähylsyt helmaan ja huppuun sekä kiristimet helmanyöriin.

Isoäidinneliötyyny

Sain ystävältäni Berliinissä kassillisen punaisia ja valkoisia lankoja. Oli pieniä keränyttyröitä, kesken jääneitä töitä sekä raidallinen tonttuhattu, josta oli kuulemma tullut liian kuuma ja painava. Purin kaikki, jopa sen kaksinkertaisella langalla neulotun tonttuhatun, josta tulikin todella paljon lankaa! 

Näistä kierrätetyistä langoista olen sekä neulonut että virkannut kaikenlaista.  Kaikista pienimmistä purkukeristä aloitin virkkaamaan jo Berliinissä kahta punavalkoista isoäidinneliötä. Pääteltäviä lankoja oli kertynyt toivoton määrä jo neliöiden ollessa noin 30 cm × 30 cm kokoisia. Tätä inhokkihommaani - lankojen päättelyä - näpersin paluumatkallamme laivalla Travemündestä Malmöön ja sen jälkeen punavalkoiset neliöt jäivät viikkokausiksi unholaan.

Alkusyksystä kaivelin neliöt esiin ja pikkuhiljaa virkkailin niihin lisää punaista ja valkoista. Eilen sain urakan päätökseen: 50 cm × 50 cm kokoinen kierrätetystä langasta virkattu isoäidinneliötyynyni valmistui!



Kommentit

Suositut tekstit