Siirry pääsisältöön

Videot

Silkkihuiviin tukihuivi

Äitini toi 80-luvun lopulla minulle Intiasta tuliaisena värikkään silkkihuivin. Olen säilönyt huivia kaapissani vuosikymmenet, enkä ole osannut käyttää sitä: huivi on niin ohutta silkkiä, että en yksinkertaisesti saa sitä istumaan kaulaani. Kylmäkurkkuisena haluan, että kaulassani oleva huivi myös lämmittää eikä vain liehu koristeena. Karsin hiljattain huivivarastoani ja päätin, että intialainen silkkihuivi saa lähteä yhdessä muutaman Bandana-tyyppisen pikkuhuivin kanssa. Mutta mutta: huiveja lajitellessani sähköinen silkkihuivi takertui rätisten kiinni valkoiseen, puuvillaiseen pieneen pilkkuhuiviin kuin kertoakseen, että nämä kaksi sopivat yhteen! Ompelin puuvillahuivin silkkihuivin taakse ja ta-daa: nyt silkkihuivin saa sidottua ryhdikkäästi kaulaan ja se jopa lämmitää!

Pääsiäiskalenteri: kiirastorstai

Pääsiäisviikon torstailla onkin sitten jo tutumpi nimi: kiirastorstai. Kansanperinteessä "kiira" oli talon pihapiirissä elelevä paha olento. Kiirastorstaina tätä pahaa henkeä karkoitettiin kiertelemällä pitkin pihoja ja peltoja pitäen kovaa meteliä.
(Lähde: juhlapyhät.fi -sivusto ja Wikipedia)

Kiirastorstaina paljastuu kultamunarasiani viimeinen "aarre": pääsiäisrannekoruni. Olen pujottanut "pandora"-ketjuun valkoisia muovihelmiä ja kolme pientä pupua. Ranneketju on tullut kirppikseltä ostetussa sekalaisia koruja sisältäneessä pussissa. Ketju on niin kaukana aidosta Pandora-korusta kuin vain voi olla, en ikinä tieten tahtoen ostaisi tällaista, mutta koska se on minulle kulkeutunut, niin se saa toimia pääsiäisrannekorunani.






Kommentit

Suositut tekstit