Siirry pääsisältöön

Videot

Uusi laukku ja kassiholistin kootut selitykset

Blogiani seuraavat lienevät huomanneet intohimoni käsilaukkuihin ja kaikenlaisiin muihinkin kasseihin. Olen yrittänyt hillitä kassiholismiani; pienempään asuntoon muuton jälkeen olen myynyt paljon laukkujani pois, huomasin, että Marilaukkuja ei tarvitse kolmeakymmentä, ihan vaan kymmenenkin riittää. Niin, ne kymmenen on Marilaukkuja, muita laukkuja on sitten parisenkymmentä, eeh, tai vähän enemmän. Ja ostan yhä kirppiksiltä lisää laukkuja, mihinkäs pantteri pilkuistaan pääsisi! Mutta nyt yritän harkita ja perustella itselleni miksi tarvitsen juuri jonkun laukun. Eilen ostin taas uuden laukun kirppikseltä, en vaan voinut jättää sitä ostamatta koska... - Laukku on paksua nahkaa, materiaalia, joka ei jäädy tönköksi pakkasessa ja paranee vain vanhetessaan. Minulla on ainoastaan yksi nahkainen laukku, väriltään punainen, äidiltäni peritty, jonka vuoksi en halua siitä luopua vaikka käytän sitä harvoin. Uusi nahkalaukku on ollut harkinnassa, mutta sopivaa yksilöä ei ole tullut vastaan. - Lauk...

Pieni isoäidinneliökassi vuorilla

Virkkasin jämälankoja pois ja sain niistä aikaiseksi 18 isoäidinneliötä. Yhdistin neliöt pieneksi laukuksi. Tein ensin laukkuun neulomalla olkahihnan, mutta se venyi käytössä kuin kuminauha, joten purin sen pois.

Korjasin laukun pienentämällä punaista puuvillaista kestokassia ja upotin sen vuoriksi isoäidinneliökassiini. Kiinnitin kassit toisiinsa ompelukoneen pisimmällä tikillä. Puuvillakassin kantohihnoja lyhensin hieman, koska en halunnut laukusta olalla kannettavaa. 








Kommentit

Suositut tekstit