Silkkihuiviin tukihuivi

11.4.26

Tuulitakin suurentaminen: kiila takapuoleen

Ostin kirpputorilta kahdella eurolla räikeänoranssin Adidaksen tuulitakin. Se oli malliltaan pitkä ja kapea, mutta ajattelin, että käyttäisin sitä kääntämällä aina helmaa sisäänpäin. No eihän se idea liikkuessa toiminut! En halunnut suurentaa takkia sivukiiloilla, koska takin taskujen vuoksi taitoni ei siihen olisi riittänyt. Leikkasin julmasti takkiin selkään halkion ja ompelin siihen kolmionmuotoisen kiilan. Koska takki oli jo muutenkin huomiovärinen, päätin lisätä näkyvyyttä vielä entisestään: käytin kiilakankaana heijastinkangasta. Kiilan kärki jäi ommellessa rumasti hieman rypylle, joten piilotin kauneusvirheen hopeanvärisellä napilla. Tuunasin takkia vielä lisää hopeanvärisillä yksityiskohdilla: lisäsin napit taskunsuihin koristeiksi, nyörinpäähylsyt helmaan ja huppuun sekä kiristimet helmanyöriin.

Äitini toi 80-luvun lopulla minulle Intiasta tuliaisena värikkään silkkihuivin. Olen säilönyt huivia kaapissani vuosikymmenet, enkä ole osannut käyttää sitä: huivi on niin ohutta silkkiä, että en yksinkertaisesti saa sitä istumaan kaulaani.

Kylmäkurkkuisena haluan, että kaulassani oleva huivi myös lämmittää eikä vain liehu koristeena. Karsin hiljattain huivivarastoani ja päätin, että intialainen silkkihuivi saa lähteä yhdessä muutaman Bandana-tyyppisen pikkuhuivin kanssa.

Mutta mutta: huiveja lajitellessani sähköinen silkkihuivi takertui rätisten kiinni valkoiseen, puuvillaiseen pieneen pilkkuhuiviin kuin kertoakseen, että nämä kaksi sopivat yhteen! Ompelin puuvillahuivin silkkihuivin taakse ja ta-daa: nyt silkkihuivin saa sidottua ryhdikkäästi kaulaan ja se jopa lämmitää!